| Summary: | Haitallisten vieraslajien tehokas torjunta vaatii osaltaan myös tavallisten
kansalaisten aktiivista osallistumista torjuntatyöhön. Heikko vieraslajitietämys ja
vieraslajeihin liittyvät virhekäsitykset heijastuvat kuitenkin vieraslajitorjuntaan
liittyviin asenteisiin ja toimiin. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin nuorten
vieraslajitietämystä ja vieraslajitorjuntaan liittyviä asenteita sekä yläkoulun
vieraslajiopetuksen nykytilaa arvioidakseen vastaako peruskoulun biologian
opetus nykyajan tarpeita kansalaisten vieraslajitietämyksen lisäämisestä ja
aktivoiko se nuoria osallistumaan vieraslajitorjuntaan. Vieraslajitietämystä
arvioitiin vieraskasvilajintunnistustaidoilla, taidoilla määrittää kasvit oikein vieras-
ja alkuperäislajeiksi, vieraslajikäsitteen tuntemisella ja käsityksillä vieraslajeista.
Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselynä satunnaisotannalla valittujen
peruskoulujen yhdeksäsluokkalaisille oppilaille ja biologian opettajille marras-
joulukuussa 2022. Tutkimukseen osallistui kuusi koululuokkaa biologian
opettajineen kuudesta eri maakunnasta. Yhdeksäsluokkalaisten (n = 88) havaittiin
tunnistavan haitallisia vieraskasvilajeja heikosti, joskin koulujen välillä oli eroja.
Oppilaat tunnistivat vieraskasvilajeja huonommin kuin alkuperäiskasvilajeja ja
määrittivät kasvilajit oikein vieras- ja alkuperäislajeiksi useammin lajinimien kuin
kuvien perusteella. Vieraslajin käsite sekoitettiin usein tulokaslajin käsitteeseen, ja
vieraslajeihin liittyi myös muita virhekäsityksiä. Suurin osa oppilaista piti
vieraslajien torjuntaa hyödyllisenä, mutta vain pieni osa oli kiinnostunut
vieraslajien torjuntaan osallistumisesta. Vieraslajitorjuntaan tai biologian maasto-
opetukseen osallistumisella, vieraslajitietämyksellä sekä monilla arvoilla ja
asenteilla havaittiin positiivinen yhteys vieraslajitorjuntaan liittyviin
myönteisempiin asenteisiin. Koulu oli yleisin oppilaiden vieraslajitiedon lähde,
mutta vain noin neljännes oppilaista muisti saaneensa opetusta vieraslajeista
koulussa. Vieraslajiopetuksen sisältö vaihteli suuresti opettajien välillä.
Keskimääräinen opetus ei näyttäisi vastaavan nykyajan tarpeita kansalaisten
vieraslajitietojen ja -taitojen lisäämisestä eikä aktivoivan nuoria vieraslajitorjuntaan
osallistumiseksi. Oppikirjojen sisältöjä, opetussuunnitelmia ja opetusta
kehittämällä voisi olla mahdollista vaikuttaa nuorten vieraslajitietämykseen ja
halukkuuteen osallistua haitallisten vieraslajien torjuntatyöhön.
|
|---|