| Yhteenveto: | Tämän tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, millainen merkitys huoli-ilmoituksella ja organisaatiokulttuurilla sekä organisatorisilla käytännöillä on ikääntyneiden lähisuhteissa tapahtuvan kaltoinkohtelun tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa. Tutkimukseni käsitteellinen viitekehys perustuu ikääntymisen, kaltoinkohtelun, organisaatiokulttuurin ja organisatoristen käytäntöjen sekä huoli-ilmoituksen käsitteisiin. Aineistoni koostuu kuudelle saman organisaation sosiaalityöntekijälle tekemästäni teemahaastattelusta, jotka olen analysoinut teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Analyysini jakaantuu kahteen pääteemaan. Ensimmäinen on huoli-ilmoitus ikääntyneiden kaltoinkohtelun tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa. Toinen teema on sosiaalihuollon palvelujärjestelmän organisaatiokulttuuri ja organisatoriset käytännöt. Molemmat pääteemat olen jakanut omiin alateemoihinsa.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että organisaation tulee laatia huoli-ilmoitusten sisällölliseen käsittelyyn yhteneväinen toimintaohje. Huoli-ilmoituksen tietoisuuden lisäämiseen tulee kiinnittää huomiota. Lisäksi eri hyvinvointialueiden tulee huomioida
huoli-ilmoituksen mahdollisimman helppo löytäminen ja mutkaton tekeminen. Keskeinen osa ikääntyneiden kaltoinkohtelun tunnistamisessa on väkivallan systemaattinen kysyminen kaikilta asiakkailta. Ikääntyneiden lähisuhteissa tapahtuvaan kaltoinkohteluun tunnistaminen ja siihen puuttuminen vaatii riittävästi aikaa ja ikääntyneille kohdennettuja palveluita. Lisäksi gerontologisen sosiaalityön tulee tulevaisuudessa saada
oma vakiintunut paikkansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä, jotta ikääntyneiden kohtaamat asiat ja ongelmat ovat esillä organisaatiossa.
|
|---|