| Summary: | Viime vuosien aikana cancel-kulttuurin nimeä kantava ilmiö on yleistynyt
olennaiseksi osaksi julkista keskustelua samalla aiheuttaen sekasortoa
henkilöiden, organisaatioiden ja yritysten keskuudessa. Cancel-kulttuurilla
viitataan moderniin aktivismin muotoon, jonka tavoitteena on sosiaalisesti
syrjäyttää tai poistaa valta-asemasta väärinkäytöksiin syyllistynyt toimija.
Cancel-kulttuurin leviämistä on selitetty useilla tekijöillä kuten kuluttajien
kasvaneella tietoisuudella ja vaatimuksilla yhteiskunnallisia tekoja kohtaan sekä
etenkin sosiaalisessa mediassa kasvaneella polarisaatiolla. Tämän lisäksi
lukuisat digitaalisten alustojen ominaisuudet, kuten algoritmit, ovat
edesauttaneet cancel-kulttuurin yleistymisessä. Tästä huolimatta tutkijat eivät
ole toistaiseksi saavuttaneet tyhjentävää ymmärrystä cancel-kulttuurista ja
siihen johtavista tekijöistä. Tässä tutkimuksessa pyrin saavuttamaan
syvällisempää ymmärrystä cancel-kulttuurista ja sitä edeltävistä vaiheista
hyödyntämällä diskurssianalyysia twiitteihin, joilla ihmiset osallistuvat cancelkulttuurin. 126 twiitin aineistosta oli löydettävissä kuusi diskurssia:
käytännöllisyyteen perustuvat cancel-toimenpiteet, misinformaatioon tai
disinformaation perustuvat cancel-toimenpiteet, Spotifyn riittämättömään
maksupolitiikkaan perustuvat cancel-toimenpiteet, yhteisöllisyyteen perustuvat
cancel-toimenpiteet, cancel-kulttuurin kritiikki ja tavallisesta poikkeavaan
käytökseen perustuvat cancel-toimenpiteet. Nämä löydökset tukevat aiempien
tutkimuksien havaintoja ja tuovat uusia näkökulmia cancel-kulttuurissa
käytettyyn kieleen liittyen. Lopussa esitän myös jatkotutkimusehdotuksia
cancel-kulttuuriin liittyen.
In recent years, the phenomenon of cancel culture has arisen as a prevalent part
of public discourse causing turmoil for various individuals, organizations, and
corporations. By cancel culture people mean a modern form of activism prevalent
especially online, which seeks to socially ostracize or remove agents guilty of
misdeeds from positions of power. The spread of cancel culture has been
explained by factors such as consumers being both more demanding and aware
of societal issues and the increase in polarization especially on social media.
Various phenomena around digital platforms and the modern online discourse
have also played a part in increasing such discussion. However, a more detailed
understanding of cancel culture and the specific circumstances leading to it are
still not clearly understood. In this study, by applying discourse analysis to tweets
used to participate in cancel culture I seek to achieve a better understanding of the
motives behind cancellation actions. From the data consisting of 126 tweets, six
discourses were found: Cancelling based on practicality, Cancelling based on
misinformation or disinformation, Cancelling based on Spotify’s inadequate
payment policies, Cancelling based on communality, Criticism of cancel culture,
and Cancelling as atypical behavior. These results contribute to the previous
academic studies on cancel culture by providing additional details on the use of
language in cancelling situations and by supporting some of the previous
findings. Recommendations for further future research on cancel culture are also
made.
|
|---|