| Summary: | Naisvoimistelunsäestyksenhistoria ulottuu sadan vuodenpäähän, 1900-luvun alkuun.
Pianosäestys oli tärkeä osa voimistelua 1930-luvulta alkaen. Aluksi säestäjät soittivat
voimistelutunnilla tuttuja kappaleita, mutta loivat myöhemmin omaa musiikkia liikkeisiin.
Improvisoitua pianomusiikkia pidettiin parhaanasäestysmusiikkina voimistelulle. Musiikki
syntyi hetkessä ja oli olemassa vain liikettä varten. Elävän musiikin ja säestäjien aikakausi
jatkui 1970-luvulle saakka. Äänitteiden yleistyttyä on säestäjä muuttunut yhä
vieraammaksi useimmille voimistelijoille ja ohjaajille. Tämän päivän voimistelussa
musiikki on itsestään selvä osa voimisteluliikunnaneri muotoja ja ohjaajien käytössä oleva
musiikkivalikoima on lähes rajaton.
Tutkielman tarkoituksena oli nostaa esiin elävän musiikin aikakaudella voimistelussa
vaikuttaneiden — säestäjien =ajatuksia pianosäestyksestä voimistelussa. Haastattelin
tutkielmaa varten kolmea säestäjää, Toini Jalosta, Sinikka Ingerötä ja Inkeri Simola Isakssonia. Haastattelut olivat teemahaastatteluja, joissa keskustelu kulki myös teemojen
ulkopuolelle. Säestäjät kertoivat ajatuksiaan elävästä säestyksestä: mikä voimistelun
säestyksessä on tärkeää ja miten voimistelumusiikki syntyy. Nauhoitin säestäjien
haastattelut ja litteroin ne sanatarkasti. Teemoittelin aineistoa useaan kertaan eri tavoin ja
lopulta päädyin nostamaan siitä esiin haastattelemieni voimistelusäestäjien tehtäviä
voimistelutunnilla. Haastatteluiden lisäksi teemat pohjautuvat kirjallisuuteen ja omiin
kokemuksiin säestäjänä. Viisi esiin nostamaani teemaa kuvaavat säestäjän moniulotteisia
tehtäviä voimistelutunnilla. Hyvän voimistelun säestäjän tulee olla 1) muusikko, 2)
voimistelun asiantuntija, 3) asiakaspalvelija, 4) yhteistyökumppani ja 5) tunnelman tekijä.
Perusedellytys voimistelun säestykselle on, että säestäjä hallitsee instrumenttinsa. Hyvä
voimistelun säestäjä on myös voimistelun asiantuntija. Voimistelun säestys on
voimakkaasti välincarvoista. Säestäjä musiikkeineen on asiakaspalvelija suhteessa
voimisteluun, ohjaajaan ja voimistelijoihin. Musiikki on voimistelutunnilla tunnelmaa
luova tekijä. Säestäjät korostivat musiikin sielullista, lähes terapeuttista merkitystä
voimistelijalle. Myös yhteistyö ohjaajan kanssa koettiin tärkeäksi voimistelutunnin
onnistumisen kannalta.
Teemat ovat osittain päällekkäisiä, mutta antavat kuvaa siitä, kuinka moniulotteinen
kokonaisuus hyvän voimistelun säestyksen syntyminen voimistelutunnilla on. Taustana
tutkimukselle tarkastelen voimistelun säestyksenhistoriaa 1900-luvulta 2000-luvulle, eri
aikakausien musiikkikulttuurin ilmiöitä sekä musiikin roolia voimistelussa. Tutkielman
keskipisteessä ovat voimistelun säestäjäntehtävät voimistelutunnilla.Tutkielmasta tuli
kuitenkin myös matka voimistelumusiikinhistoriaan. Voimistelu ja voimistelun säestys
heijastelevat ajassanäkyviä ilmiöitä. Pohdinnassa tarkastelen miltä voimistelun säestäjien
ajatukset musiikin ja säestäjän tehtävistä voimistelutunnilla näyttävät tämän päivän
voimisteluliikunnan näkökulmasta. Pohdin myös elävän säestyksen ja äänitteiden roolia
tämänpäivän voimistelussa.
|
|---|