| Summary: | Tutkin suomalaista nykyburleskia burleskiesiintyjien näkökulmasta. Tarkoitan burleskilla 1800-luvulla
muotonsa saanutta näyttämötaiteiden lajia. Tutkimuskysymykseni on: ”Mitä merkityksiä burleskiesiintyjät antavat burleskille?” Empiirisen aineiston olen kerännyt puolistrukturoituina teemahaastatteluina.
Analyysini menetelmänä olen käyttänyt keskustelunanalyysiä.
Burleski on näyttämötaiteen muoto, joka on tarinankerrontaa striptease-elementeillä eli burleskiesitys on teatteria, jossa tarinaa kerrotaan asujen ja riisumisen kautta. Sille on keskeistä se, että esiintyjä
päättää, kuinka paljon hän riisuuntuu. Burleskille on tyypillistä muodonmuutos ajan saatossa sekä ajankohtaisten asioiden kommentointi. Olen haastatellut tutkimustani varten kuutta eri burleskiesiintyjää, joiden nimistä käytän pseudonyymejä.
Tutkimuksessa selvisi, että burleskille annetut merkitykset ovat henkilökohtaisia, ja siksi keskenään
usein varioivia. Yhteistä näille tekijöille oli se, että burleski on keino konstruoida omaa identiteettiään.
Burleski täyttää tietyt tarpeet ja funktiot, kuten kanavan purkaa itseään ja luovuuttaan sekä täyttää sosiaalisia tarpeita. Tutkimuksessa ilmeni myös toistuvia ja siten yhteisiä merkityksiä. Näiden perusteella
burleski merkitsee ajallista, rahallista, taidollista ja tiedollista satsausta. Se on burleskiesiintyjille sopiva ja
puhutteleva itseilmaisun muoto. Burleski merkitsee myös kokonaisuutta, josta burleskiesiintyjällä on päätäntävalta. Vaikka esityksen tulee olla viihdyttävää, siinä säilyy esiintyjän tunne omasta subjektiudesta.
Burleskiin liittyvät rohkeus, vapaus ja itsensä hyväksyminen sekä itsensä kantaminen ylpeydellä. Burleski
merkitsee myös tiettyjä arvoja. Burleskia tehdäänkin aina jotain syytä ja päämäärää varten. Ennen kaikkea
burleski merkitsee yhteisöllisyyttä, sillä sekä esiintyjä että yleisö vaikuttavat toinen toisiinsa riippuen,
millainen vuorovaikutussuhde on ollut heidän välillään. Burleskiesityksessä keskustelevat olennaisesti
sen nykyhetki ja historia.
|
|---|