Kirjolohen, Oncorhynchus mykiss, siirto eri kiertovesiympäristöistä makean ja suolaisen veden olosuhteisiin

Kotimaan kalankasvatuksella ei pystytä tyydyttämään jatkuvasti kasvavaa kalan kysyntää. Tuotannon lisääminen perinteisin läpivirtausmenetelmin on kuitenkin ongelmallista mm. ympäristövaikutusten vuoksi. Potentiaalinen vaihtoehto lisätä tuotantoa olisi kiertovesikasvatus, jossa käytettävää vettä kier...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Hänninen, Jonna
Other Authors: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Faculty of Sciences, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Department of Biological and Environmental Science, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2023
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88058
_version_ 1826225785141198848
author Hänninen, Jonna
author2 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Faculty of Sciences Bio- ja ympäristötieteiden laitos Department of Biological and Environmental Science Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_facet Hänninen, Jonna Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Faculty of Sciences Bio- ja ympäristötieteiden laitos Department of Biological and Environmental Science Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä Hänninen, Jonna Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Faculty of Sciences Bio- ja ympäristötieteiden laitos Department of Biological and Environmental Science Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_sort Hänninen, Jonna
datasource_str_mv jyx
description Kotimaan kalankasvatuksella ei pystytä tyydyttämään jatkuvasti kasvavaa kalan kysyntää. Tuotannon lisääminen perinteisin läpivirtausmenetelmin on kuitenkin ongelmallista mm. ympäristövaikutusten vuoksi. Potentiaalinen vaihtoehto lisätä tuotantoa olisi kiertovesikasvatus, jossa käytettävää vettä kierrätetään kasvatusaltaiden ja puhdistuslaitteiston välillä. Kasvatukseen käytettävän veden määrä on näin pienempi ja ravinteiden poisto helpompaa kuin läpivirtauskasvatuksessa. Yhdistetyssä kiertovesi- ja merikasvatuksessa kalat kasvatetaan ensin kiertovedessä, minkä jälkeen ne siirretään mereen jatkokasvatukseen. Menetelmän avulla on mm. mahdollista nopeuttaa tuotantokiertoa. Sen soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin ei juurikaan ole tutkittu. Lisäksi kiertovesikasvatetun kalan kasvusta merellä on toistaiseksi vain vähän tietoa ja kokemuksia, minkä vuoksi aihe vaatii vielä lisätutkimuksia. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, eroaako kierto- ja osittaiskiertovedessä kasvatettujen kirjolohien (Oncorhynchus mykiss) kasvuun lähtö makean ja suolaisen veden olosuhteisiin siirtämisen jälkeen. Tavoitteena oli myös selvittää kirjolohen koon vaikutusta kasvuun lähtöön siirtämisen jälkeen. Kirjolohenpoikasia kasvatettiin kierto- ja osittaiskiertovedessä, joista poikasia siirrettiin makeaan ja suolaiseen veteen. Siirroista ensimmäinen toteutettiin kesäkuussa ja toinen syyskuussa. Alkunäytteenotto suoritettiin ennen siirtoja ja loppunäytteenotto viiden viikon kuluttua siirrosta. Poikasten kasvua seurattiin mittaamalla ja punnitsemalla poikasia ja lisäksi niiden fysiologisia vasteita siirtoihin selvitettiin verinäytteistä otettujen mittausten (hematokriitti, osmolaliteetti, kloridi- ja kortisolipitoisuus) perusteella. Kesäkuussa suoritetussa siirrossa osittaiskiertovedessä kasvatetut kirjolohet kasvoivat makeassa vedessä merkitsevästi paremmin kuin suolaisessa vedessä, mutta kiertovedessä kasvatetuilla kirjolohilla eroa kasvussa ei havaittu. Syyskuussa suoritetussa siirrossa sekä kierto- että osittaiskiertovedessä kasvatetut kirjolohet kasvoivat makeassa vedessä merkitsevästi paremmin kuin suolaisessa vedessä. Kirjolohien fysiologisissa vasteissa siirtoon ei juurikaan havaittu merkitseviä eroja. Näin ollen stressi ei näyttäisi selittävän eroja kirjolohen kasvuun lähdössä. Tämän tutkielman perusteella eri kiertovesiolosuhteissa kasvatettu kirjolohi kasvaa suolaisessa vedessä heikommin kuin makeassa vedessä. Syyt tähän täytyisi selvittää, jotta yhdistettyä kiertovesi- ja merikasvatusta voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää. Finnish fish farming cannot satisfy the increasing demand for fish. However, increasing production is problematic because of environmental effects of fish farming. Potential alternative to increase production would be recirculating aquaculture system (RAS). It is a fish farming method in which water is recycled between fish tanks and water treatment system. The amount of water used for farming is thus smaller and the removal of nutrients is easier than in flow-through system. In combined land and sea cages farming, fish are first farmed in RAS and then transferred to sea cages for further farming. The method makes it possible to speed up the production cycle. However, suitability of the method to Finnish conditions has not been studied. So far, there is little information and experience about the growth of RAS-farmed fish in the sea, which is why the topic still requires further research. The aim of the thesis was to find out whether the growth of rainbow trout (Oncorhynchus mykiss) farmed in RAS and PRAS (partial RAS) differs after transfer to fresh and salt water. The aim was also to study the effect of rainbow trout size on growth after transfers. In this study, juvenile rainbow trout were farmed in RAS and PRAS. The first transfer in which the juveniles were transferred to fresh and salt water happened in June. Another similar transfer happened in September. Samples were taken before transfer and five weeks after transfer. Growth of juvenile rainbow trout was followed by measuring and weighing the juveniles. Their physiological responses to transfer were examined using blood samples (hematocrit, osmolality, chloride, and cortisol). In the first transfer, PRAS-farmed rainbow trout juveniles grew significantly better in fresh water than in salt water. There was no significant difference in RAS-farmed juveniles. In the second transfer, RAS- and PRAS-farmed juveniles grew significantly better in fresh water than in salt water. No significant differences were observed in the physiological responses of juveniles to the transfers. Thus, stress does not seem to explain the differences in the growth of juvenile rainbow trout. Based on this thesis, RAS- and PRAS-farmed rainbow trout grow worse in salt water than in fresh water. The reasons for this should be found out, so that combined land and sea cages farming could be utilized in the future.
first_indexed 2023-06-26T20:01:07Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Pirhonen, Juhani", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Pulkkinen, Jani", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "H\u00e4nninen, Jonna", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2023-06-26T07:25:54Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2023-06-26T07:25:54Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2023", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88058", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Kotimaan kalankasvatuksella ei pystyt\u00e4 tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n jatkuvasti kasvavaa kalan kysynt\u00e4\u00e4. Tuotannon lis\u00e4\u00e4minen perinteisin l\u00e4pivirtausmenetelmin on kuitenkin ongelmallista mm. ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten vuoksi. Potentiaalinen vaihtoehto lis\u00e4t\u00e4 tuotantoa olisi kiertovesikasvatus, jossa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4 vett\u00e4 kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n kasvatusaltaiden ja puhdistuslaitteiston v\u00e4lill\u00e4. Kasvatukseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n veden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on n\u00e4in pienempi ja ravinteiden poisto helpompaa kuin l\u00e4pivirtauskasvatuksessa. Yhdistetyss\u00e4 kiertovesi- ja merikasvatuksessa kalat kasvatetaan ensin kiertovedess\u00e4, mink\u00e4 j\u00e4lkeen ne siirret\u00e4\u00e4n mereen jatkokasvatukseen. Menetelm\u00e4n avulla on mm. mahdollista nopeuttaa tuotantokiertoa. Sen soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin ei juurikaan ole tutkittu. Lis\u00e4ksi kiertovesikasvatetun kalan kasvusta merell\u00e4 on toistaiseksi vain v\u00e4h\u00e4n tietoa ja kokemuksia, mink\u00e4 vuoksi aihe vaatii viel\u00e4 lis\u00e4tutkimuksia. T\u00e4m\u00e4n tutkielman tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4, eroaako kierto- ja osittaiskiertovedess\u00e4 kasvatettujen kirjolohien (Oncorhynchus mykiss) kasvuun l\u00e4ht\u00f6 makean ja suolaisen veden olosuhteisiin siirt\u00e4misen j\u00e4lkeen. Tavoitteena oli my\u00f6s selvitt\u00e4\u00e4 kirjolohen koon vaikutusta kasvuun l\u00e4ht\u00f6\u00f6n siirt\u00e4misen j\u00e4lkeen. Kirjolohenpoikasia kasvatettiin kierto- ja osittaiskiertovedess\u00e4, joista poikasia siirrettiin makeaan ja suolaiseen veteen. Siirroista ensimm\u00e4inen toteutettiin kes\u00e4kuussa ja toinen syyskuussa. Alkun\u00e4ytteenotto suoritettiin ennen siirtoja ja loppun\u00e4ytteenotto viiden viikon kuluttua siirrosta. Poikasten kasvua seurattiin mittaamalla ja punnitsemalla poikasia ja lis\u00e4ksi niiden fysiologisia vasteita siirtoihin selvitettiin verin\u00e4ytteist\u00e4 otettujen mittausten (hematokriitti, osmolaliteetti, kloridi- ja kortisolipitoisuus) perusteella. Kes\u00e4kuussa suoritetussa siirrossa osittaiskiertovedess\u00e4 kasvatetut kirjolohet kasvoivat makeassa vedess\u00e4 merkitsev\u00e4sti paremmin kuin suolaisessa vedess\u00e4, mutta kiertovedess\u00e4 kasvatetuilla kirjolohilla eroa kasvussa ei havaittu. Syyskuussa suoritetussa siirrossa sek\u00e4 kierto- ett\u00e4 osittaiskiertovedess\u00e4 kasvatetut kirjolohet kasvoivat makeassa vedess\u00e4 merkitsev\u00e4sti paremmin kuin suolaisessa vedess\u00e4. Kirjolohien fysiologisissa vasteissa siirtoon ei juurikaan havaittu merkitsevi\u00e4 eroja. N\u00e4in ollen stressi ei n\u00e4ytt\u00e4isi selitt\u00e4v\u00e4n eroja kirjolohen kasvuun l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n tutkielman perusteella eri kiertovesiolosuhteissa kasvatettu kirjolohi kasvaa suolaisessa vedess\u00e4 heikommin kuin makeassa vedess\u00e4. Syyt t\u00e4h\u00e4n t\u00e4ytyisi selvitt\u00e4\u00e4, jotta yhdistetty\u00e4 kiertovesi- ja merikasvatusta voitaisiin tulevaisuudessa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Finnish fish farming cannot satisfy the increasing demand for fish. However, increasing production is problematic because of environmental effects of fish farming. Potential alternative to increase production would be recirculating aquaculture system (RAS). It is a fish farming method in which water is recycled between fish tanks and water treatment system. The amount of water used for farming is thus smaller and the removal of nutrients is easier than in flow-through system. In combined land and sea cages farming, fish are first farmed in RAS and then transferred to sea cages for further farming. The method makes it possible to speed up the production cycle. However, suitability of the method to Finnish conditions has not been studied. So far, there is little information and experience about the growth of RAS-farmed fish in the sea, which is why the topic still requires further research. The aim of the thesis was to find out whether the growth of rainbow trout (Oncorhynchus mykiss) farmed in RAS and PRAS (partial RAS) differs after transfer to fresh and salt water. The aim was also to study the effect of rainbow trout size on growth after transfers. In this study, juvenile rainbow trout were farmed in RAS and PRAS. The first transfer in which the juveniles were transferred to fresh and salt water happened in June. Another similar transfer happened in September. Samples were taken before transfer and five weeks after transfer. Growth of juvenile rainbow trout was followed by measuring and weighing the juveniles. Their physiological responses to transfer were examined using blood samples (hematocrit, osmolality, chloride, and cortisol). In the first transfer, PRAS-farmed rainbow trout juveniles grew significantly better in fresh water than in salt water. There was no significant difference in RAS-farmed juveniles. In the second transfer, RAS- and PRAS-farmed juveniles grew significantly better in fresh water than in salt water. No significant differences were observed in the physiological responses of juveniles to the transfers. Thus, stress does not seem to explain the differences in the growth of juvenile rainbow trout. Based on this thesis, RAS- and PRAS-farmed rainbow trout grow worse in salt water than in fresh water. The reasons for this should be found out, so that combined land and sea cages farming could be utilized in the future.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Miia Hakanen (mihakane@jyu.fi) on 2023-06-26T07:25:54Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2023-06-26T07:25:54Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2023", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "33", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": null, "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "ionis\u00e4\u00e4tely", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "kalankasvatus", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "kasvunopeus", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "kiertovesilaitos", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "osittaiskiertovesilaitos", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "osmoottinen s\u00e4\u00e4tely", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Kirjolohen, Oncorhynchus mykiss, siirto eri kiertovesiymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 makean ja suolaisen veden olosuhteisiin", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202306264113", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Bio- ja ymp\u00e4rist\u00f6tieteiden laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Department of Biological and Environmental Science", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Akvaattiset tieteet", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Aquatic sciences", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.copyright", "value": "\u00a9 The Author(s)", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "copyright", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "4012", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "stressi", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kirjolohi", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kalanviljely", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_88058
language fin
last_indexed 2025-02-18T10:54:13Z
main_date 2023-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2023
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/b0171a3e-9108-4458-80df-289300caf030\/download","text":"URN:NBN:fi:jyu-202306264113.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2023
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Hänninen, Jonna Kirjolohen, Oncorhynchus mykiss, siirto eri kiertovesiympäristöistä makean ja suolaisen veden olosuhteisiin ionisäätely kalankasvatus kasvunopeus kiertovesilaitos osittaiskiertovesilaitos osmoottinen säätely Akvaattiset tieteet Aquatic sciences 4012 stressi kirjolohi kalanviljely
title Kirjolohen, Oncorhynchus mykiss, siirto eri kiertovesiympäristöistä makean ja suolaisen veden olosuhteisiin
title_full Kirjolohen, Oncorhynchus mykiss, siirto eri kiertovesiympäristöistä makean ja suolaisen veden olosuhteisiin
title_fullStr Kirjolohen, Oncorhynchus mykiss, siirto eri kiertovesiympäristöistä makean ja suolaisen veden olosuhteisiin Kirjolohen, Oncorhynchus mykiss, siirto eri kiertovesiympäristöistä makean ja suolaisen veden olosuhteisiin
title_full_unstemmed Kirjolohen, Oncorhynchus mykiss, siirto eri kiertovesiympäristöistä makean ja suolaisen veden olosuhteisiin Kirjolohen, Oncorhynchus mykiss, siirto eri kiertovesiympäristöistä makean ja suolaisen veden olosuhteisiin
title_short Kirjolohen, Oncorhynchus mykiss, siirto eri kiertovesiympäristöistä makean ja suolaisen veden olosuhteisiin
title_sort kirjolohen oncorhynchus mykiss siirto eri kiertovesiympäristöistä makean ja suolaisen veden olosuhteisiin
title_txtP Kirjolohen, Oncorhynchus mykiss, siirto eri kiertovesiympäristöistä makean ja suolaisen veden olosuhteisiin
topic ionisäätely kalankasvatus kasvunopeus kiertovesilaitos osittaiskiertovesilaitos osmoottinen säätely Akvaattiset tieteet Aquatic sciences 4012 stressi kirjolohi kalanviljely
topic_facet 4012 Akvaattiset tieteet Aquatic sciences ionisäätely kalankasvatus kalanviljely kasvunopeus kiertovesilaitos kirjolohi osittaiskiertovesilaitos osmoottinen säätely stressi
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88058 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202306264113
work_keys_str_mv AT hänninenjonna kirjolohenoncorhynchusmykisssiirtoerikiertovesiympäristöistämakeanjasuolaisenveden