| Summary: | Tutkin maisterintutkielmassani työelämäverkostoitumista muusikon toisen asteen ammattikoulutuksessa.
Selvitin, minkälaisia käsityksiä koulutuksen järjestäjillä on työelämäverkostoitumisesta muusikon
ammattikoulutuksen kontekstissa ja minkälaisia merkityksiä sille annetaan. Lisäksi selvitin, miten
työelämäverkostoituminen näkyy koulutuksessa. Aihetta on aiemmin tutkittu opiskelijoiden kokemuksina
koulutuksesta saaduista työelämäkontakteista, mutta aiheen tutkiminen koulutuksen järjestäjien ja
työelämäverkostoitumisen näkökulmista on uusi avaus muusikon toisen asteen koulutuksen tutkimuksessa.
Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään haastateltavien käsityksiä ja merkityksiä sekä syventää ymmärrystä
tutkittavasta aiheesta, minkä vuoksi tutkimusstrategia tässä tutkimuksessa on laadullinen. Haastattelin kolmea
koulutuksen järjestäjää maantieteellisesti eri puolelta Suomea: Torniosta, Jyväskylästä ja Helsingistä.
Haastattelut toteutettiin etänä Zoom-palvelussa ja litteroitu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu verkostoitumisen tutkimuksesta, muusikon koulutuksen ja
työelämän aiemmasta tutkimuksesta sekä Opetushallituksen määräämistä tutkinnon perusteista. On tutkittu,
että suuri osa opiskelijoista kokee koulutuksesta saadut työelämäkontaktit riittämättömiksi. Ei ole kuitenkaan
tiedossa, miten työelämäverkostoituminen näkyy käytännössä koulutuksessa ja minkälaisia käsityksiä ja
merkityksiä sille annetaan koulutuksen järjestäjien näkökulmasta.
Tulokset osoittavat, että muusikon työelämäverkostoitumista pidetään erittäin tärkeänä, jopa työllistymisen
elinehtona. Koulutuksen järjestäjien muusikon työelämäverkostoitumisessa tärkeinä pitämillä
henkilökohtaisilla ominaisuuksilla, sosiaalisilla taidoilla, motivaatiolla, yksilön aktiivisuudella, sekä tiedoilla ja
taidoilla on vahva yhteys alan tutkimukseen siitä, minkälaiset työelämätaidot edistävät muusikon ammatissa
menestymistä yleensä. Työelämäverkostoitumisen teemat on ripoteltu osaksi opintoja ja niitä käsitellään
muiden muusikon työelämätaitojen ohessa. Tuloksista nousi esiin erityisesti se, kuinka läpileikkaava vaikutus
maantieteellisellä sijainnilla on oppilaitosten työelämäverkostoitumiseen. Tutkimuksella halusin selvittää, miten työelämäverkostoituminen on huomioitu muusikon ammattikoulutuksessa. Sen merkitys
musiikkikasvatuksen kentälle on merkittävä erityisesti nyt, kun oppilaitoksia velvoitetaan yhä tiiviimpään
yhteistyöhön työelämän kanssa sujuvoittamaan työelämään siirtymistä.
|
|---|