| Yhteenveto: | Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee vaihtoehtoisten kannattavuuden tunnuslukujen arvorelevanssia Suomen osakemarkkinoilla. Vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat useimmiten julkisten osakeyhtiöiden julkaisemia tunnuslukuja, jotka eroavat IFRS-standardin mukaisista tunnusluvuista ja niitä on oikaistu vähentämällä tai lisäämällä erinäisiä kertaluontoisia eriä.
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia vaihtoehtoisten kannattavuuden tunnuslukujen tilastollista yhteyttä osakkeen arvonmuutokseen vuosina 2021–2022 sekä hankkia lisätietoa vaihtoehtoisten tunnuslukujen raportoinnin yleisyydestä Helsingin pörssin yrityksillä vuoden 2021 Q1 aikana. Tutkimuksen aineisto on kerätty suoraan yritysten julkaisemilta kvartaaliraporteilta.
Tutkimuksessa havaittiin, että vuoden 2021 Q1 aikana noin 66 % Helsingin pörssin päälistan kaikista yrityksistä raportoi vaihtoehtoisia tunnuslukuja ja yleisimmät vaihtoehtoiset tunnusluvut olivat oikaistu EBIT, oikaistu EBITDA, oikaistu EBIT% ja oikaistu EBITDA%. Lisäksi havaittiin, että vuosina 2021–2022 vaihtoehtoisia tunnuslukuja raportoivilla yhtiöillä vaihtoehtoinen tunnusluku on suurempi kuin IFRS-tunnusluku 84,6 % kaikista havainnoista. Tutkimuksen otannalla havaittiin myös, että keskimäärin vaihtoehtoinen tunnusluku on 32,3 % suurempi kuin IFRS-tunnusluku.
Arvorelevanssia tutkittiin tilastollisin menetelmin SPSS-ohjelmiston avulla. Menetelmänä käytettiin lineaarista regressioanalyysiä. Tilastollisen vaiheen tulosten osalta havaittiin, että vaihtoehtoisella kannattavuuden tunnusluvulla on tilastollisesti merkitsevää arvorelevanssia Helsingin pörssin kontekstissa vuosina 2021–2022. Tämä tulos on linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa. Vaihtoehtoisen kannattavuuden tunnusluvun arvorelevanssin ja IFRS-tunnusluvun arvorelevanssin vahvuuden vertailun osalta tutkimuksen tulokset olivat ristiriitaisia, eikä tulosteen perusteella voida yksiselitteisesti todeta, että vaihtoehtoisen tunnusluvun arvorelevanssi olisi vahvempaa kuin IFRS-tunnusluvun arvorelevanssi.
|
|---|