| Yhteenveto: | Yhtenä elämän suurimpana siirtymänä ja kehitystehtävänä nähdään siirtymä
vanhemmuuteen niin vanhempana, kumppanina kuin yksilönäkin.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää esikoista odottavien äitien ja isien
käsityksiä toimivasta yhteisvanhemmuudesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, millä tavalla vanhempien käsitykset yhteisvanhemmuudesta yhtenevät ja eroavat toisistaan. Lisäksi selvitettiin, minkälaisia hyötyjä ja haasteita he näkivät yhteisvanhemmuudessa olevan. Aihetta on tärkeää tutkia, koska yhteisvanhemmuudesta on vain vähän tutkimustietoa odottavien äitien ja isien käsitysten näkökulmasta.
Tutkimus oli laadullinen tutkimus ja sen aineisto on osa Suomen
Akatemian rahoittamaa ja Jyväskylän yliopiston sekä Jyväskylän
ammattikorkeakoulun toteuttamaa kansainvälistä tutkimushanketta:
”Yhteisvanhemmuuteen oppimassa: Vertaileva pitkittäistutkimus
yhteisvanhemmuuden rakentumisesta vanhemmuuteen siirtymävaiheessa
(CopaGloba)”. Aineisto koostui 30 äidin ja 30 isän haastattelusta. Aineisto
analysoitiin sisällönanalyyttisesti.
Äitien sekä isien käsityksiä tulevasta yhteisvanhemmuudesta kuvasi neljä
luokkaa: 1. Puolison vanhemmuuden tukeminen, 2. Toimiva yhteistyö, 3.
Vastuiden jakaminen sekä 4. Parisuhteen ylläpitäminen. Lisäksi äitien
aineistosta tunnistettiin viides luokka, joka oli Molempien vanhempien uran
huomioiminen. Tuloksissa painottui toiveet tasavertaisesta vastuiden ja
vanhemmuuden toteutumisesta sekä tuen ja yhteistyön merkityksestä.
Yhteisvanhemmuuden hyötyjä ja riskejä kuvattiin neljän luokan avulla: Lapsen
turvallinen vs. turvaton kasvuympäristö, Vanhempien jaksaminen vs.
kuormittuminen, Parisuhteen vahvistuminen vs. heikentyminen sekä Perheen
hyvinvointi vs. vastoinkäymiset. Toimivalla tai toimimattomalla
yhteisvanhemmuudella olisi odottavien vanhempien näkemysten mukaan
vaikutuksia koko perheeseen niin lapseen, kuin vanhempiin yksilöinä, kuten
myös vanhempien parisuhteeseen sekä lapsen ja vanhemman välisiin suhteisiin.
|
|---|