| Summary: | Tutkielmassa analysoidaan sisällönanalyysillä Jyväskylän seminaarin arkistoaineistoa ja Kansalliskirjaston digitoituja sanomalehtiä. Opinnäytteen tutkimuskysymyksenä on se, mitä Uno Cygnaeuksen muotokuvaan liittyviä tietoja Jyväskylän seminaarin arkistosta löytyy. Sisällönanalyysissä löytyneitä tietoja tarkastellaan suhteessa teoksen attribuointiin. Muotokuvan historiaan perehdytään myös Suomessa ilmestyneiden sanomalehtien avulla. Opinnäyte on menetelmältään historiatutkimusta, mutta yhdistää myös biografista tutkimusta taustoittamalla Cygnaeuksen elämää lyhyesti. Analyysi painottuu sanomalehtiuutisiin eri Cygnaeuksen muotokuvista, kalustoluetteloihin, muihin Jyväskylän seminaarin omistamiin muotokuviin, muihin seminaarin omistamiin teoksiin liittyviin dokumentteihin ja seminaarin piirustusluetteloihin.
Jyväskylän yliopiston omistaman muotokuvan historia kytkeytyy seminaarin muihin muotokuviin, mutta arkistomateriaalit eivät tarjoa suoria vastauksia attribuutioon. Monilla taiteilijoilla on ollut yhteyksiä seminaariin. Seminaarin naisosastolla on ollut kolme maalattua muotokuvaa vuodesta 1894 vuoteen 1925. Seminaarilla on ollut hallussaan vuosina 1912–1924 ainakin neljä yksilöimätöntä muotokuvaa nais- ja miesosastojen inventaarien perusteella. Analysoidut sanomalehtitiedot antavat viitteitä myös viidennestä Cygnaeuksen muotokuvasta ja asettavat mahdollisesti kyseenalaiseksi kolmen Cygnaeuksen muotokuvan attribuution taiteilija Arvid Liljelundille. Jatkotutkimuksissa tärkeitä seikkoja olisivat maalauksen visuaalisten ja esteettisten elementtien analysointi, ajoitukseen liittyvien kysymysten syvällisempi tarkastelu ja mahdollisesti sekä Elias Lönnrotin että Uno Cygnaeuksen kirjeenvaihdon tutkiminen.
|
|---|