| Yhteenveto: | Tämän tutkielman tavoitteena on kriittisen ja retorisen diskurssianalyysin keinoin
selvittää, millainen on suomalainen ylikansoitusdiskurssi. Tutkimustehtävänä on saada
selville, kuinka ylikansoitusdiskurssia – käsitystä ylikansoituksesta perimmäisenä syynä
ilmasto- ja ympäristöhaasteille – puolustetaan ja löytyykö keskustelusta eriarvoistavia
piirteitä. Tutkimus myös kyseenalaistaa ylikansoitusdiskurssin toimivuuden
yhteiskunnallisessa keskustelussa sellaisenaan.
Tutkielman teoria koostuu ylikansoitusdiskurssin pohjoisamerikkalaisesta tutkimuksesta
sen kattavuuden vuoksi. Kirjallisuus taustoittaa ylikansoitusdiskurssin historiaa,
nykyisyyttä ja sen kohtaamaa kritiikkiä. Suurin osa kritiikistä kohdistuu diskurssin
yksipuolisuuteen: Huomio kohdistuu korkean syntyvyyden maihin globaalissa etelässä ja
keskustelu esimerkiksi globaalin pohjoisen kulutuksesta unohtuu.
Aineistona toimii seitsemän avointa nettijulkaisua kuudelta eri media-alustalta sekä näiden
julkaisujen kommenteista. Aineiston rajauksena toimii se edellytys, että kirjoittaja on
ylikansoitusdiskurssin kannalla.
Aineiston analyysissä esille tulee viisi aladiskurssia, joilla ylikansoitusdiskurssia pyritään
puolustamaan. Yhteisiä tekijöitä diskursseilla on kehämäisyys ja oletus ylikansoituksen
perustavanlaatuisuudesta suhteessa ympäristöongelmiin. Toinen huomio on, että
sellaisenaan ylikansoitusdiskurssilla saattaa olla jo itsessään eriarvoistavia piirteitä.
|
|---|