Kirjallisuuskatsaus afasian vaikutuksesta viittomakielisen henkilön kommunikaatioon

Tutkielman tavoitteena on selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla, millä tavoin afasia voi vaikuttaa viittomakielisen henkilön kommunikaatioon. Afasialla tarkoitetaan yleisimmin aivoverenkiertohäiriön seurauksena syntynyttä vaikeutta kommunikoida itse, ja toisaalta ymmärtää muita. Tutkimus on ki...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Salmi, Johanna
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2023
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/87932
_version_ 1826225787134541824
author Salmi, Johanna
author2 Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Humanities and Social Sciences Kieli- ja viestintätieteiden laitos Department of Language and Communication Studies Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_facet Salmi, Johanna Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Humanities and Social Sciences Kieli- ja viestintätieteiden laitos Department of Language and Communication Studies Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä Salmi, Johanna Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Humanities and Social Sciences Kieli- ja viestintätieteiden laitos Department of Language and Communication Studies Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_sort Salmi, Johanna
datasource_str_mv jyx
description Tutkielman tavoitteena on selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla, millä tavoin afasia voi vaikuttaa viittomakielisen henkilön kommunikaatioon. Afasialla tarkoitetaan yleisimmin aivoverenkiertohäiriön seurauksena syntynyttä vaikeutta kommunikoida itse, ja toisaalta ymmärtää muita. Tutkimus on kirjallisuuskatsaus, joka kokoaa 2000-luvun viittomakielen afasiaa käsittelevää tutkimustietoa ja vastaa seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Kuinka paljon viittomakielen afasiaa koskevaa tutkimusta on tehty 2000-luvulla ja mitä aiheita näissä tutkimuksissa käsitellään? 2. Millä tavoin afasia voi vaikuttaa löydetyn kirjallisuuden perusteella viittomakielisen henkilön kommunikaatioon? Viittomakielen afasiasta tehtyä tutkimusta löytyy vähän. Tähän tutkimukseen valikoitui mukaan yhdeksän tutkimusta. Tutkimustulosten perusteella afasian aiheuttamia muutoksia ovat muun muassa anomia eli asioiden nimeämisen vaikeus, yksittäisten viittomien ja lauseiden tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeus, semanttisen tason virheet; veitsestä tulee haarukka sekä fonologiset virheet; virheet viittoman käsimuodossa, paikassa tai liikkeessä. Lisäksi haasteita voi olla visuospatiaalisessa hahmottamisessa; esimerkiksi yksi tutkittava sijoitti asioita virheellisesti samaan kohtaan viittomatilassa. Ehkä hiukan yllättävänäkin tuloksena aineistosta nousi esiin ikonisten viittomien tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeus ja toisaalta vastaavasti eleiden ymmärtäminen, siitä huolimatta, että viittoma ja ele olivat muodoltaan lähellä toisiaan. Tulokset ovat monelta osin vastaavia puhekielen afasian kanssa, koska viittomakielen ja puhekielen aivojen neuroperusta on toisiaan vastaava huolimatta kielen tuottamisen ja vastaanottamisen erilaisista modaliteeteista. The aim of the thesis is to find out, with the help of a literature review, in what way aphasia can affect the communication of a sign language person. Aphasia most commonly refers to the difficulty in communicating oneself, and on the other hand, understanding others, arising as a result of a cerebral circulation disorder. The study is a literature review that compiles research data on sign language aphasia in the 21st century and answers the following research questions: 1. How much research on sign language aphasia has been done in the 21st century and what topics are covered in these studies? 2. In what ways can aphasia affects the communication of a sign language person based on the literature found? There is little research on sign language aphasia. Nine studies were included in this study. Based on the research results, changes caused by aphasia include anomia, i.e. difficulty in naming things, difficulty in producing and understanding individual gestures and sentences, errors at the semantic level; knife becomes fork, phonological errors; errors in the hand shape, position or movement of the sign. In addition, challenges in visuospatial visualization; for example, one subject incorrectly placed things in the same place in signing space. As perhaps surprising result, the difficulty of producing and understanding iconic signs emerged from the material, and on the other hand, understanding gestures, despite the fact that the sign and the gesture are close in shape. However, the results are similar to spoken language aphasia in many respects, because the neurobasis of the brain of sign language and spoken language are similar to each other, despite the different modalities of language production and reception.
first_indexed 2024-09-11T08:50:07Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Jantunen, Tommi", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Salmi, Johanna", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2023-06-20T06:01:10Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2023-06-20T06:01:10Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2023", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/87932", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Tutkielman tavoitteena on selvitt\u00e4\u00e4 kirjallisuuskatsauksen avulla, mill\u00e4 tavoin afasia voi vaikuttaa viittomakielisen henkil\u00f6n kommunikaatioon. Afasialla tarkoitetaan yleisimmin aivoverenkiertoh\u00e4iri\u00f6n seurauksena syntynytt\u00e4 vaikeutta kommunikoida itse, ja toisaalta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 muita.\n Tutkimus on kirjallisuuskatsaus, joka kokoaa 2000-luvun viittomakielen afasiaa k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 tutkimustietoa ja vastaa seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Kuinka paljon viittomakielen afasiaa koskevaa tutkimusta on tehty 2000-luvulla ja mit\u00e4 aiheita n\u00e4iss\u00e4 tutkimuksissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n? 2. Mill\u00e4 tavoin afasia voi vaikuttaa l\u00f6ydetyn kirjallisuuden perusteella viittomakielisen henkil\u00f6n kommunikaatioon?\n Viittomakielen afasiasta tehty\u00e4 tutkimusta l\u00f6ytyy v\u00e4h\u00e4n. T\u00e4h\u00e4n tutkimukseen valikoitui mukaan yhdeks\u00e4n tutkimusta. Tutkimustulosten perusteella afasian aiheuttamia muutoksia ovat muun muassa anomia eli asioiden nime\u00e4misen vaikeus, yksitt\u00e4isten viittomien ja lauseiden tuottamisen ja ymm\u00e4rt\u00e4misen vaikeus, semanttisen tason virheet; veitsest\u00e4 tulee haarukka sek\u00e4 fonologiset virheet; virheet viittoman k\u00e4simuodossa, paikassa tai liikkeess\u00e4. Lis\u00e4ksi haasteita voi olla visuospatiaalisessa hahmottamisessa; esimerkiksi yksi tutkittava sijoitti asioita virheellisesti samaan kohtaan viittomatilassa. Ehk\u00e4 hiukan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4kin tuloksena aineistosta nousi esiin ikonisten viittomien tuottamisen ja ymm\u00e4rt\u00e4misen vaikeus ja toisaalta vastaavasti eleiden ymm\u00e4rt\u00e4minen, siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 viittoma ja ele olivat muodoltaan l\u00e4hell\u00e4 toisiaan. \n Tulokset ovat monelta osin vastaavia puhekielen afasian kanssa, koska viittomakielen ja puhekielen aivojen neuroperusta on toisiaan vastaava huolimatta kielen tuottamisen ja vastaanottamisen erilaisista modaliteeteista.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "The aim of the thesis is to find out, with the help of a literature review, in what way aphasia can affect the communication of a sign language person. Aphasia most commonly refers to the difficulty in communicating oneself, and on the other hand, understanding others, arising as a result of a cerebral circulation disorder. \n The study is a literature review that compiles research data on sign language aphasia in the 21st century and answers the following research questions: 1. How much research on sign language aphasia has been done in the 21st century and what topics are covered in these studies? 2. In what ways can aphasia affects the communication of a sign language person based on the literature found? \n There is little research on sign language aphasia. Nine studies were included in this study. Based on the research results, changes caused by aphasia include anomia, i.e. difficulty in naming things, difficulty in producing and understanding individual gestures and sentences, errors at the semantic level; knife becomes fork, phonological errors; errors in the hand shape, position or movement of the sign. In addition, challenges in visuospatial visualization; for example, one subject incorrectly placed things in the same place in signing space. As perhaps surprising result, the difficulty of producing and understanding iconic signs emerged from the material, and on the other hand, understanding gestures, despite the fact that the sign and the gesture are close in shape. \n However, the results are similar to spoken language aphasia in many respects, because the neurobasis of the brain of sign language and spoken language are similar to each other, despite the different modalities of language production and reception.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Paivi Vuorio (paelvuor@jyu.fi) on 2023-06-20T06:01:10Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2023-06-20T06:01:10Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2023", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "44", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": null, "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Kirjallisuuskatsaus afasian vaikutuksesta viittomakielisen henkil\u00f6n kommunikaatioon", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202306203987", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Humanities and Social Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Kieli- ja viestint\u00e4tieteiden laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Department of Language and Communication Studies", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Suomalainen viittomakieli", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Finnish Sign Language", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.copyright", "value": "\u00a9 The Author(s)", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "copyright", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "317", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kieli ja kielet", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "viittomakieli", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "afasia", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_87932
language fin
last_indexed 2025-02-18T10:56:25Z
main_date 2023-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2023
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/9296efde-5b0b-4d5a-918a-cef1c1be6fe9\/download","text":"URN:NBN:fi:jyu-202306203987.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2023
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Salmi, Johanna Kirjallisuuskatsaus afasian vaikutuksesta viittomakielisen henkilön kommunikaatioon Suomalainen viittomakieli Finnish Sign Language 317 kieli ja kielet viittomakieli afasia
title Kirjallisuuskatsaus afasian vaikutuksesta viittomakielisen henkilön kommunikaatioon
title_full Kirjallisuuskatsaus afasian vaikutuksesta viittomakielisen henkilön kommunikaatioon
title_fullStr Kirjallisuuskatsaus afasian vaikutuksesta viittomakielisen henkilön kommunikaatioon Kirjallisuuskatsaus afasian vaikutuksesta viittomakielisen henkilön kommunikaatioon
title_full_unstemmed Kirjallisuuskatsaus afasian vaikutuksesta viittomakielisen henkilön kommunikaatioon Kirjallisuuskatsaus afasian vaikutuksesta viittomakielisen henkilön kommunikaatioon
title_short Kirjallisuuskatsaus afasian vaikutuksesta viittomakielisen henkilön kommunikaatioon
title_sort kirjallisuuskatsaus afasian vaikutuksesta viittomakielisen henkilön kommunikaatioon
title_txtP Kirjallisuuskatsaus afasian vaikutuksesta viittomakielisen henkilön kommunikaatioon
topic Suomalainen viittomakieli Finnish Sign Language 317 kieli ja kielet viittomakieli afasia
topic_facet 317 Finnish Sign Language Suomalainen viittomakieli afasia kieli ja kielet viittomakieli
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/87932 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202306203987
work_keys_str_mv AT salmijohanna kirjallisuuskatsausafasianvaikutuksestaviittomakielisenhenkilönkommunikaatioon