| Summary: | Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, kuinka Sanna Marinin hallitusohjelmassa kuvailtu sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta näkyy aineistona toimivassa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa (KAISU). Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa ekohyvinvointivaltion käsite, jonka tavoitteena on myös ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä valtio. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty sekä teoriaohjaavaa että teorialähtöistä sisällönanalyysia.
Analyysin ensimmäisessä vaiheessa rakennan aiemman ekohyvinvointivaltiokirjallisuuden pohjalta kuusi ekohyvinvointivaltiota kuvaavaa piirrettä. Nämä piirteet muodostavat tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Analyysin toisessa vaiheessa peilaan viitekehystä aineistona toimivaan KAISU:un ja vastaan kysymykseen, minkä verran KAISU vie Suomea kohti ekohyvinvointivaltiota.
Tulosten perusteella hiilineutraaliustavoite ei vie Suomea kohti ekohyvinvointivaltiota. Sen sijaan hiilineutraaliustavoite syventää jo olemassa olevaa ympäristövaltiota. Ekohyvinvointivaltiokirjallisuuden perusteella tämä tarkoittaa, ettei Suomi nykyisillä suunnitelmillaan pysty saavuttamaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää valtiota. Tulosten osalta on hyvä huomata, että ekohyvinvointivaltion määritelmä on vielä hyvin lavea ja se tarvitsee tarkempaa määrittelyä, jotta syvällisempi analyysi on mahdollista.
|
|---|