Sykevälivaihtelulla (HRV) mitatun unen ja koetun unen riittävyyden yhteys työn tuottavuuteen toimistotyöntekijöillä

Unella on tutkitusti yhteys useisiin sairauksiin. Työntekijän terveydentila ja sen aiheuttamat työn tekemisen rajoitteet vaikuttavat suoraan, mutta myös epäsuorasti työn tuottavuuteen. Unettomuuden hoitamattomuudesta aiheutuvat epäsuorat kustannukset ovat tutkimusten mukaan korkeammat kuin unettomuu...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Ylitalo, Satu
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2023
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/87781
Description
Summary:Unella on tutkitusti yhteys useisiin sairauksiin. Työntekijän terveydentila ja sen aiheuttamat työn tekemisen rajoitteet vaikuttavat suoraan, mutta myös epäsuorasti työn tuottavuuteen. Unettomuuden hoitamattomuudesta aiheutuvat epäsuorat kustannukset ovat tutkimusten mukaan korkeammat kuin unettomuuden suorat hoitokustannukset. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, onko sykevälivaihtelulla mitatulla unella tai henkilön itse arvioimalla, koetulla unen riittävyydellä yhteys työn tuottavuuteen. Tutkimuksessa selvitettiin myös, saadaanko mitatulla unella saman suuntaisia tuloksia koetun unen riittävyyden kanssa. Tämä pro gradu-tutkielma on osa laajempaa tutkimusta johon osallistui 579 toimistotyöntekijää (47 % naisia, keski-ikä tutkittavilla 44 vuotta), jotka mittasivat sykevälivaihtelua. Tutkimuksessa mitattiin unen kokonaisindeksiä, joka kuvasi unen korjaavaa vaikutusta. Lisäksi mitattiin unen kestoa, palautumisen osuutta uniajasta, palautumisen laatua sekä subjektiivisesti koettua unen riittävyyttä. Työn tuottavuutta mitattiin Work Limitations Questionnaire (WLQ) kyselyllä, jossa oli 21 kysymystä. Kyselystä muodostui työn tuottavuuden alenemaa kuvaava indeksi, jota käytettiin tutkimusanalyysissä. Analyysi tehtiin SPSS 28-ohjelmalla ja analyysimenetelminä käytettiin lineaarista regressioanalyysiä sekä kaksisuuntaista varianssianalyysiä. Mitatulla (HRV) unella ei ollut yhteyttä työn tuottavuuteen. Unen fysiologisesti mitatulla kokonaispalauttavuudella (p=0,002) ja palautumisen osuudella uniajasta (p=0,024) oli yhteys koettuun uneen. Mitatun unen palauttavuuden ollessa heikko, kokivat tutkittavat myös nukkuvansa jokseenkin liian vähän. Koetulla unella (p<0,001) sekä iällä (p<0,001) oli yhteys työn tuottavuuteen. Henkilöiden, jotka kokivat, että eivät nuku riittävästi sekä ne, jotka kokivat nukkuvansa jokseenkin liian vähän, työn tuottavuus oli heikompaa (p<0,001) verrattuna niihin, jotka kokivat nukkuvansa jokseenkin riittävästi. Työn tuottavuus oli alhaisempi alle 30-vuotiailla verrattuna yli 50-vuotiaisiin (p=0,001) ja 30-49-vuotiaisiin (p=0,036). Heikko mitattu (HRV) uni oli yhteydessä riittämättömäksi koettuun uneen ja työn tuottavauus oli alhaisempaa niillä, jotka kokivat nukkuvansa liian vähän. Kokemus unen palauttavuudesta näyttää olevan luotettava mittari ja riittämättömäksi koettu uni on yhteydessä työn tuottavuuteen. Jatkossa olisi hyvä tutkia laajemmin elintapojen vaikutusta työn tuottavuuteen.