| Yhteenveto: | Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 6. luokkalaisten kriittisen nettilukemisen arvioinnin tasoa, ja kuinka
oppilaiden keskimääräinen Internetin käyttö, Internetiä koskeva minäpystyvyys ja asenteet
ennustavat sen vaihtelua. Kriittisen nettilukemisen tasoa tutkittiin sekä tyttöjen ja poikien että
luotettavuuden kyseenalaistamisen ja varmentamisen välillä. Tutkimus oli osa laajempaa
Yhteisöllinen ongelmanratkaisu ja nettioppiminen -tutkimushanketta (Collaborative problem solving
and online inquiry, CoPSOI), jossa tutkittiin suomalaisten 6. luokkalaisten yhteisöllisiä
ongelmanratkaisutaitoja, kognitiivisia prosesseja sekä nettilukemisen neuraalista perustaa (Leppänen,
Häkkinen, Pöysä-Tarhonen, Hautala, Loberg, & Otieno, 2019). Tutkimuksen kysely jaettiin viiteen
eri Jyväskylän alueen peruskouluun, joista 243 kuudesluokkalaista vastasi kyselyyn. Näistä
vastanneista oppilaista 194 valittiin tutkimuksen toiseen vaiheeseen, jossa heidän kriittisen
nettilukemisensa tasoa mitattiin simuloidussa verkkoympäristössä (NEURONE). Oppilaiden
kriittisen nettilukemisen arviointitaitoja arvioitiin kolmen eri ennalta valitun verkkotekstin avulla
(blogiteksti, uutiset, yliopiston tiedote), jossa oppilaiden tehtävänä oli arvioida niiden luotettavuutta
ja epäluotettavuutta. Oppilaiden Internetin käyttöä, Internetiä koskevaa minäpystyvyyttä ja asenteita
sekä verkossa luettuja tekstejä kartoitettiin CoPSOI-kyselyn avulla, ja oppilaiden kriittisen
nettilukemisen arviointitaitojen pisteytys seurasi Hämäläisen ja kollegoiden (2020) laatimaa
ohjeistusta. Faktorianalyysit Internetiä koskevalle minäpystyvyydelle ja asenteille toteutettiin ensin
ennen myöhempiä analyysejä. Tulokset paljastivat, että suomalaisten 6. luokkalaisten Internetin
käyttö, Internetiä koskeva minäpystyvyys ja asenteet eivät olleet yhteydessä kriittisen nettilukemisen
arvioinnin tason kanssa. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin oppilaiden Internetin käytön, verkossa
luettujen tekstien, Internetiä koskevan minäpystyvyyden ja asenteiden korreloivan merkittävästi
keskenään. Tulokset antavat tukea aiemmille tutkimuksille, jotka ovat raportoineet nettilukemisen
taustalla vaikuttavien tekijöiden välisistä yhteyksistä, sekä suosittelee kriittisen nettilukemisen
arviointiin keskittyvien mittareiden kehittämistä tulevissa tutkimuksissa.
This study examined how students’ average Internet use, Internet self-efficacy, and attitudes predicted
6th graders’ performance in critical evaluation. The study also examined, how boys and girls differed
in their critical evaluation, and how student-related variables differed in questioning and confirming
credibility. The study was part of Collaborative problem-solving and online inquiry: Skills, processes
and neural basis (CoPSOI) -research project examining Finnish 6
th graders’ collaborative problem solving skills, cognitive processes, and the neural basis of online inquiry (Leppänen, Häkkinen,
Pöysä-Tarhonen, Hautala, Loberg, & Otieno, 2019), funded by the Academy of Finland. The
CoPSOI-questionnaire was administered to 243 6th grade students in five elementary schools in the
region of Jyväskylä. 194 students were further selected to participate in the second part of the study
designed to measure their critical evaluation in a simulated Web environment called NEURONE. The
critical evaluation was assessed by focusing on students’ skills in evaluating both the reliability and
unreliability of three predetermined Web pages (a blog, news, a bulletin). Students’ Internet use,
Internet self-efficacy, and attitudes, as well as the texts students read online, were measured using the
CoPSOI-questionnaire, and the scoring for critical evaluation followed the guidelines created by
Hämäläinen, Kiili, Marttunen, Räikkönen, González-Ibáñez, and Leppänen (2020). Factor analyses
for Internet self-efficacy, and attitudes were executed before completing further analyses. The results
revealed that 6th graders’ Internet use, Internet self-efficacy, and attitudes did not correlate with the
performance in critical evaluation among Finnish 6th graders. However, students’ Internet use, texts
read online, Internet self-efficacy, and attitudes correlated significantly with each other. Even if the
results are consistent with previous findings reporting associations between the aforementioned
background factors in the critical evaluation of online reading and comprehension, the study also
suggests refining the assessment of critical evaluation for future studies.
|
|---|