| Summary: | Yksi Troijan sotaa käsittelevän kreikkalaisen mytologian keskeisimmistä elementeistä on Akhilleuksen
raivonsekainen suru hänen surmatun kumppaninsa, Patrokloksen, vuoksi. Iliaksessa, ja muutenkin mytologiassa, Akhilleuksen ja Patrokloksen suhteen tulkinnanvaraisuus on johtanut siihen, että Iliaasta tehdyt
adaptaatiot eroavat suurestikin siinä, kuvataanko nämä kaksi mieshahmoa aseveljinä, serkkuina, platonisina sielunkumppaneina vaiko traagisina rakastavaisina.
Tarkastelen maisteritutkielmassani näitä Akhilleuksen ja Patrokloksen suhteen erilaisia kuvauksia kymmenessä vuosien 1920 ja 2020 välillä ilmestyneessä länsimaisessa adaptaatiossa. Alkuperäislähteinäni toimii neljä elokuvaa, neljä romaania sekä yksi Web-sarja ja lyhytelokuva. Koska adaptaatiot eivät synny
erillään ympäröivästä kulttuurista, voivat ne heijastella oman historiallisen kontekstinsa sosiopoliittista
tilaa sekä yhteiskunnan arvoja, jotka muuttuvat ajan myötä. Tutkin, kuinka suhdetta on kuvatta eri aikoina, ja selvitän kuvauksessa tapahtuneiden muutosten mahdollisia historiallisia syitä ja merkityksiä.
Lähestyn adaptaatioita kulttuurihistoriallisina lähteinä metodinani lähiluku, ja teoreettinen viitekehykseni koostuu adaptaatio- ja queer-teoriasta sivuten myös klassista vastaanottotutkimusta.
Olen jakanut tarkastelemieni adaptaatioiden kuvaukset Akhilleuksen ja Patrokloksen suhteesta kolmeen
temaattiseen kategoriaan: romanttinen, platoninen ja tulkinnanvarainen. 1990-luvulta lähtien romanttiset
kuvaukset ovat lisääntyneet huomattavassa määrin, mutta tämä ei ole syrjäyttänyt muita kahta tapaa kuvata suhdetta. Syyt tähän kehitykseen eivät myöskään ole yksiselitteisiä, ja esimerkiksi adaptaation muoto
(elokuva, lyhytelokuva, sarja tai romaani), genre ja kohdeyleisö ovat vaikuttaneet valittuun kuvaustapaan
kuten myös voimassa olleet sensuurilait.
|
|---|