| Yhteenveto: | Lääkkeiden aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin on viime aikoina kiinnitetty yhä
enemmän huomiota, mutta se ei vielä näy lääkealan käytännöissä riittävästi. Tavoitteena
on tulevaisuudessa pyrkiä edistämään ympäristönäkökohtien huomioon
ottamista lääkkeiden määräämisessä ja mainonnassa. Tämä tutkimus selvittää,
mitkä tekijät vaikuttavat 18–35-vuotiaiden kuluttajien ympäristöystävällisten
lääkkeiden ostoaikomukseen.
Suomessa on lanseerattu vuodenvaihteessa 2021–2022 lääkkeiden ympäristöluokitus,
joka tarjoaa terveydenhuollon ammattilaisille tietoa lääkeaineiden ympäristöriskeistä.
Tarkoituksena on auttaa terveydenhuollon ammattihenkilöitä
vastuullisten ympäristövalintojen tekemisessä sellaisissa tilanteissa, joissa on
mahdollista toteuttaa tehokas ja turvallinen lääkehoito ympäristölle vähemmän
haitallisella valmisteella. Koko lääkkeen elinkaarenaikana muodostuu aineita,
jotka vaikuttavat ympäristöömme ja sitä kautta myös meidän ihmisten terveyteen.
Lääkkeiden ympäristöluokitusta ei ole vielä julkaistu suoraan kuluttajille, mutta
aiempien tutkimusten mukaan kuluttajat ovat motivoituneita saamaan lisää tietoa
lääkkeiden aiheuttamista ympäristövaikutuksista.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena 18–35-vuotiaille. Tutkimuksen aineisto
kerättiin sosiaalisen median eri alustoilla ja vastauksia saatiin 129 kpl. Aktiivisemmin
vastasivat naiset ja korkea-asteen suorittaneet. Tutkimuksen tulosten
mukaan ekologinen asenne vaikuttaa positiivisesti ekologiseen ostoaikomukseen.
Ympäristötietoisuudella on myös jonkin verran merkitystä kuluttajan vastuulliseen
ostoaikomukseen. Myös kuluttajan halukkuus huomioida lääkkeiden ympäristövaikutus
vähentää sellaisten lääkkeiden käyttöä, joilla on negatiivinen vaikutus
ympäristöön. Kuluttajan ekologinen huoli ei kuitenkaan suoraan vaikuttanut
ekologiseen ostoaikomukseen. Tulosten mukaan kuitenkin lääkeaineiden aiheuttama
riski ympäristölle tiedostetaan vastanneiden (98,5 %) perusteella hyvin. Suurin
osa vastaajista (91,5 %) haluaa myös saada lisää tietoa lääkejäämien mahdollisista
ympäristöriskeistä. Tulosten pohjalta olisi tarve selkeästi paremmin kohdentaa
kuluttajille tietoa, jotta he voivat tehdä ympäristöystävällisemmän lääkevalinnan.
|
|---|