| Summary: | Nuoruus on tyypillistä aikaa erilaisten mielenterveydellisten ongelmien ilmenemiselle.
Murrosiässä tapahtuu suuria muutoksia eri elinjärjestelmissä, kuten verenkiertoelimistössä ja
hormonaalisessa järjestelmässä. Kardiovaskulaariset sairaudet, kuten sepelvaltimotauti ja
aivoinfarktit, ovat Suomessa kansantauteja. Aikuisilla kardiovaskulaarisairauksien,
masennusoireiden ja stressin välillä on havaittu kaksisuuntainen yhteys. Tämän tutkimuksen
tarkoituksena oli selvittää, ovatko kardiovaskulaarisairauksien varhaiset valtimoterveyteen
liittyvät riskitekijät yhteydessä masennusoireisiin ja koettuun stressiin nuorilla.
Tutkimusjoukko koostui 151 pojasta ja 126 tytöstä (15–17-vuotta).
Kardiovaskulaarisairauksien riskitekijöinä olivat kaulavaltimon seinämäpaksuus (cIMT),
pulssiaallon nopeus (PWV), heijasteindeksi (RIpca), jäykkyysindeksi (SIpca), Youngin
Elastinen Modulus (YEM), cardio-ankle vascular index (CAVI), kaulavaltimon venyvyys
(CAD) ja jäykkyysindeksi (SI). Masennusoireita mitattiin Beckin depressioasteikolla ja koettua
stressiä Cohenin asteikolla. Aineiston analyysiin käytettiin lineaarista regressioanalyysia.
Kaikki analyysit suoritettiin erikseen pojille ja tytöille ikävakioituna (malli 1). Lisäksi
analyyseissä käytettiin vakioivina tekijöinä puberteettitasoa (malli 2), energiansaantia ja
ruokavalion laatupistemäärää (malli 3), reippaan ja rasittavan liikunnan määrää (malli 4),
kokonaisenergiankulutusta (malli 5), rasvaprosenttia (malli 6), HDL-kolesterolia, LDLkolesterolia, triglyseridejä, HOMA-IR:ää, ja viskeraalisen rasvan määrää (malli 7), sekä
systolista verenpainetta (malli 8).
Tyttöjen ja poikien välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja suuressa osassa muuttujia.
Yksikään valtimoterveyteen liittyvä muuttuja ei ollut yhteydessä masennusoireisiin tai koettuun
stressiin nuorilla (standardoitu ß= -0,159 – 0,141, p>0,05).
Valtimoiden terveyden sekä masennusoireiden ja stressin välillä voi olla yhteys. Tämän
tutkimuksen perusteella yhteys on heikko eikä se ole kliinisesti merkittävä. Lisää tutkimusta
tarvitaan valtimo- ja mielenterveyden välisistä yhteyksistä erityisesti pitkittäisasetelmista.
Cardiovascular diseases and mental health problems cause a significant global burden. The pathophysiological process leading to cardiovascular diseases originates already in childhood and adolescence. Moreover, adolescence is a typical period for the manifestation of mental health problems. Moreover, adolescence is a time of significant changes in different organ systems, such as the cardiovascular and hormonal system. While depressive symptoms and stress have been associated with higher cardiovascular risk in adults, little is known on the associations between mental and cardiovascular health in adolescents. This study aimed to investigate the associations of arterial health with depressive symptoms and perceived stress in adolescents.
A total of 277 adolescents, 151 boys, 126 girls, aged 15–17 years participated in the study. Risk factors for cardiovascular diseases included carotid intima-media thickness (cIMT), pulse wave velocity (PWV), reflection index (RIpca), stiffness index (SIpca), Young's Elastic Modulus (YEM), cardio-ankle vascular index (CAVI), carotid arterial distensibility (CAD), and stiffness index (SI). Depressive symptoms were measured using the Beck Depression Inventory, and perceived stress was assessed using the Cohen Perceived Stress Scale. Linear regression analysis was used for data analysis. All analyses were performed separately for boys and girls adjusted for age (model 1), and were further adjusted for pubertal status (model 2), energy intake and dietary quality score (model 3), moderate to vigorous exercise (model 4), total energy expenditure (model 5), body fat percentage (model 6), HDL cholesterol, LDL cholesterol, triglycerides, HOMA-IR, and visceral fat (model 7), as well as systolic blood pressure (model 8).
None of the indices of arterial health was associated with depressive symptoms or perceived stress in boys or girls (standardized β=-0.159 to 0.141, p>0.05).
We found weak if any associations of arterial health with depressive symptoms and perceived stress in adolescents. Therefore, our study suggests clinically insignificant relationship between arterial and mental health in youth. Further studies exploring the longitudinal reciprocal associations between arterial health and mental health are warranted.
|
|---|