| Yhteenveto: | Suolistomikrobiston koostumuksen ja sen monimuotoisuuden on havaittu olevan yhteydessä
terveyteen ja sairauksiin. Lisäksi on esitetty, että suolistomikrobiston monimuotoisuutta
voitaisiin yleisesti ottaen pitää yhtenä terveyden tunnusmerkkinä. Fyysisen aktiivisuuden ja
liikunnan on osoitettu lisäävän suolistomikrobiston koostumuksen monimuotoisuutta, mutta
ristiriitaisiakin tuloksia on raportoitu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää fyysisen
aktiivisuuden, arvioidun aerobisen kunnon sekä istumisen määrän yhteyksiä
suolistomikrobiston koostumuksen monimuotoisuuteen.
Tutkimusaineisto koostui FINRISKI- 2002 tutkimuksen 4786 osallistujasta (25–74-vuotiaat,
joista naisia oli 54,3 %). Fyysinen aktiivisuus määritettiin viimeisen 12 kuukauden vapaa-ajan
liikuntaa koskevan kyselyn perusteella laskemalla METh/vk -arvo liikuntakertojen määrän,
keskimääräisen keston sekä rasittavuuden perusteella. Aerobinen kunto arvioitiin Polar Fitness
Testillä. Istumisen määrä arvioitiin tavallisena arkipäivänä istumiseen käytettynä aikana töissä
ja vapaa-ajalla. Lisäksi hyödynnettiin FINRISKI- 2002 peruslomakkeesta saatuja muita tietoja.
Ulostenäytteet analysoitiin käyttäen koko genomin shotgun sekvensointia.
Suolistomikrobiston koostumuksen lajirikkautta ja lajien suhteelliseen esiintyvyyden
tasaisuuteen kuvaava alfadiversiteetti määritettiin Shannon diversiteetti-indeksillä. Fyysisen
aktiivisuuden, arvioidun aerobisen kunnon ja istumisen määrän yhteyksiä alfadiversiteettiin
sekä kovariaattien selitysosuuksia mitattiin lineaariregressiolla. Kovariaatit olivat ikä,
sukupuoli, BMI, erikseen kuidun saanti tai terveelliset elintarvikevalinnat (HFC-pisteet),
tupakointi sekä antibioottien ja muiden mahdollisesti mikrobiomiin vaikuttavien lääkkeiden
käyttö. Suolistomikrobiston koostumuksen lajistollisia eroja kuvaava beetadiversiteetti
määritettiin Bray-Curtisin dissimilariteetti-indeksin avulla (PERMANOVA) ja
beetadiversiteetin analysoimiseksi käytettiin myös similariteettianalyysiä (ANOSIM),
pääkoordinaattianalyysiä (PCA) ja etäisyyteen perustuvaa redundanssianalyysiä (dbRDA).
Tulosten perusteella fyysinen aktiivisuus, arvioitu aerobinen kunto tai istumisen määrä eivät
olleet yhteydessä suolistomikrobiston alfadiversiteettiin (p>0,05). PERMANOVA tulosten
perusteella fyysisellä aktiivisuudella tai aerobisella kunnolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää
yhteyttä beetadiversiteettiin (p>0,05). Kovariaateilla kuitenkin havaittiin tilastollisesti
merkitseviä yhteyksiä.
Tutkimuksen tulosten perusteella fyysinen aktiivisuus, arvioitu aerobinen kunto tai istumisen
määrä ei ollut yhteydessä suolistomikrobiston koostumuksen monimuotoisuuteen, eivätkä
kovariaatit juurikaan selittäneet saatuja tuloksia. Tulokset olivat osittain ristiriidassa aiempaan
tutkimusnäyttöön nähden, ja fyysisen aktiivisuuden ja aerobisen kunnon yhteyksistä
suolistomikrobiston koostumuksen tarvitaan lisää tutkimusta tulevaisuudessa.
|
|---|