| Yhteenveto: | Tämä kandidaatintutkielma on kirjallisuuskatsaus formatiivisesta arvioinnista. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, onko formatiivisesta arvioinnista hyötyä oppilaiden oppimisen kannalta. Lisäksi tutkielmassa tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin formatiivista arviointia liikunnanopetuksessa. Kaiken kaikkiaan tarkoitus oli luoda kokonaiskuva formatiivisen arvioinnin mahdollisuuksista oppilaiden oppimisen tukena.
Formatiivisella arvioinnilla tarkoitetaan arviointia, jonka tarkoituksena on auttaa oppilasta oppimaan. Formatiivinen arviointi ei ole sama asia kuin summatiivinen arviointi, joka puolestaan mittaa oppilaiden osaamista. Formatiivinen arviointi pyrkii tarjoamaan oppilaalle laadullista palautetta oppimisen edistämiseksi. Prosessiajattelu liittyy formatiiviseen arviointiin eli siinä mietitään oppimistavoitteet, nykyinen osaamistaso ja ne toimet, joita täytyy tehdä oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. Formatiivisen arvioinnin eri avainstrategioita ovat tavoitetietoisuus, aktiviteettien suunnittelu, palautteenanto, vertaispalaute ja itsearviointi.
Formatiivisen arvioinnin avulla pystytään edistämään oppilaiden osaamista. Erityisesti formatiivisesta arvioinnista hyötyvät heikoimmin pärjäävät oppilaat eli oppimiserot kaventuvat eri oppilaiden välillä. Kaikki formatiivisen arvioinnin eri avainstrategiat ovat tärkeitä oppilaiden oppimisen edistämiseksi ja todennäköistä on, että oppiminen on tehokkainta, kun kaikkia näitä eri strategioita hyödynnetään. Formatiivinen arviointi toimii myös liikunnanopetuksessa oppilaiden oppimisen tukena. Haasteena kuitenkin on, että formatiivisen arvioinnin täyttä potentiaalia ei hyödynnetä liikunnanopetuksessa. Liikunnanopettajat tarvitsevat tukea ja täydennyskoulutusta formatiivisen arvioinnin käyttömahdollisuuksista kouluissa. Toisaalta tarvetta on myös uudenlaiselle ajattelutavalle arviointikäytänteiden integroimisessa mukaan liikunnanopetukseen.
|
|---|