| Yhteenveto: | Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää niitä kielenkäytön tapoja eli diskursseja, joita esiintyy Helsingin Sanomien verkkojulkaisujen uutisartikkeleissa ja pääkirjoituksissa liittyen vuosina 2018–2020 toteutettuun korkeakoulujen valintakoeuudistukseen. Tutkielmassa on haluttu selvittää, millaisten diskurssien kautta valintakoeuudistusta on kuvattu Helsingin Sanomissa. Samalla on haluttu selvittää ketkä saavat äänen korkeakoulujen valintakoeuudistukseen liittyvässä mediakeskustelussa. Lisäksi on tutkittu, miten valintakoeuutisointi on muuttunut tutkimusaikavälillä 2017–2022.
Tutkimusaineisto kerättiin vuoden 2022 aikana Helsingin Sanomien nettilehden julkaisuarkistosta ja aineisto (N=42) koostui uutisartikkeleista (N=34) ja pääkirjoitusteksteistä (N=8) vuosilta 2017–2022. Aineisto analysoitiin diskurssianalyyttistä lähestymistapaa hyödyntäen.
Uutis- ja pääkirjoitusteksteistä löytyi kuusi koulutuksellisiksi ongelmiksi kuvattua diskurssia liittyen valintakoeuudistukseen: Työläät pääsykokeet-, välivuosiongelma-, ylioppilassuma-, paheksutut valmennuskurssit-, pitkän matematiikan dominanssi-, ja lukiolaisten uupumus -diskurssit. Valintakoeuudistuksen uutisaineistossa äänen sai neljä ryhmää: poliitikot, tutkijat ja asiantuntijat, lukiolaiset sekä oppilaitosten henkilökunta. Uutisoinnin puhetavat valintakoeuudistuksen uhkakuvista ja eduista muuntuivat uudistuksen valmisteluvaiheesta uudistuksen käyttöönoton jälkeiseen aikaan ja diskurssit heijastelivat koulutuspolitiikan kentällä hallitsevaa uusliberalistista tehokkuus-tuottavuus -diskurssia.
|
|---|