| Yhteenveto: | Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka Keski-Suomessa asuvat ruotsinkieliset kokevat arkensa suomenkielisessä ympäristössä. Tutkimuksen toinen tarkoitus oli selvittää, miten suomenkielinen ympäristö on vaikuttanut ruotsinkielisten kokemaan kieli-identiteettiin. Kun ympäristö ei luonnostaan tue kaksikielisyyttä, on kiinnostavaa tarkastella, miten arki ja identiteetti näyttäytyvät enemmistökielen rinnalla. Kokevatko informantit olevansa ruotsinkielisiä, kaksikielisiä vai suomenkielisiä ja millainen yhteys sillä on kielellisen ympäristön kanssa?
Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa tutkimusmetodina käytettiin teemahaastattelua ja sisällönanalyysia. Tutkimukseen osallistui neljä alunperin täysin ruotsinkielistä henkilöä, jotka ovat myöhemmin elämässään muuttaneet Keski-Suomeen. Tuloksena havaitsin, että sopeutuminen uuteen kielelliseen ympäristöön vaatii yksilön omaa tahtoa ja avoimuutta uutta kieltä ja kulttuuria kohtaan. Keskeisenä tutkimustuloksena havaitsin, että ympäristöllä on vaikutusta, miten yksilö kokee oman kieli-identiteettinsä. Ympäristö voi ohjata identiteettiä, mutta lopulta kieli-identiteetti on kokemusperäinen asia, jonka yksilö itse määrittelee. Kaksikielisyys ei kaikkien informanttien osalta johtanut kaksikieliseen identiteettiin. On myös havaittavissa, että identiteetti on laaja käsite, joka voi pitää sisällään monia piirteitä eri kulttuureista. Tämä tarkoittaa toisin sanoen, että on olemassa useita identiteettejä.
Lisätutkimusta tarvitaan, miten sosiaaliset verkostot ja sen tuki vaikuttavat tietyn kieli-identiteetin säilymiseen. Tämän tutkimuksen informantit ovat alun perin yksikielisiä ja käyneet koulunsa ensisijaisesti ruotsiksi. Se on syy, miksi sosiaalisten verkostojen ja koulutuskielen vaikutusta identiteettiin voitaisiin tutkia lisää.
|
|---|