| Yhteenveto: | Työssä käydään läpi minkälaisia apuja on tarjolla koodaamiseen niille henkilöille, joilla on lukihäiriö. Tutkimuksessa huomataan, että ei ole vain yhtä apuohjelmistoja, jota voisi käyttää aina. Toisin sanoen niin sanottua yleistä ohjelmaa ole olemasssa. Lukihäiriötä on tutkittu enimmäkseen ala- ja yläaste ikäisillä nuorilla, joille hyödyt tulevat oppimisen kannalta enemmän esiin. Näitä apukeinoja voidaan myös yleistää aikuisille, työssäkäyville henkilöille, jotka omaavat lukihäiriön.
The work explores the available aids for coding for individuals with dyslexia. The
study recognizes that relying solely on one assistive software is not always feasible, and there
is no one-size-fits-all solution. Dyslexia has mainly been researched among young people as
in primary and secondary school, where the benefits are more evident in terms of learning.
However, these assistive measures can also be extended to working adults with dyslexia.
|
|---|