| Yhteenveto: | Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lukion ruotsinopettajien käsityksiä toiminnallisuudesta heidän omilla oppitunneillaan. Ensiksi selvitettiin, miten opettajat määrittelevät toiminnallisuuden ja mitä se heidän mielestään on. Toiseksi tutkittiin opettajien ajatuksia sekä toiminnallisuuden hyvistä että mahdollisista huonoista puolista. Näiden ohella selvitettiin myös toiminnallisuuteen ja sen järjestämiseen vaikuttavia tekijöitä. Koska vastaavanlaisia tutkimuksia ei ole tehty vuoden 2019 ja viimeisimmän opetussuunnitelman ilmestymisen (2019) jälkeen, on tutkimusaihe perusteltu, ja tutkimustulosten vertailu aiempien tutkimusten kanssa hyödyllistä.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin kolmen puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Tutkimukseen osallistujat olivat lukion ruotsin opettajia eri puolelta Suomea, ja he ovat valmistuneet vuosina 2016, 2020 ja 2021. Haastattelut toteutettiin Zoom-videopalvelun kautta ja nauhoitettiin osallistujien luvalla. Haastattelut tehtiin suomeksi ja haastatteluiden jälkeen ne kuunneltiin useaan kertaan sekä litteroitiin. Aineisto analysoitiin laadullista sisällönanalyysiä käyttäen, minkä jälkeen tutkimuksen tulokset koottiin yhteen.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opettajat ovat kiinnostuneita toiminnallisista opetusmetodeista. He ovat tietoisia toiminnallisuuden positiivisista vaikutuksista niin oppimiseen kuin opettamiseen, mutta kokevat ajan olevan puutteellista oppilaita aktivoivien tehtävien järjestämisessä. He toteavat opettajan persoonan vaikuttavan opetukseen ja painottavat tehtävien hyvää suunnittelua ja oppilaan aktivoimista, oppilaan mahdollisuutta saada ”välipalaksi” esimerkiksi fyysistä aktivointia kesken oppitunnin.
|
|---|