| Summary: | Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia käsityksiä peruskoulun ruotsinopettajilla on toiminnallisesta opetuksesta. Lisäksi tarkoituksena on tarkastella millaisia toiminnallisia opetusmenetelmiä opettajat käyttävät ja miksi. Toiminnallinen opetus on opetusmenetelmä, jonka keskiössä on oppilas aktiivisena toimijana.
Asettamani tutkimuskysymykset ovat 1) Millaisia käsityksiä peruskoulun ruotsinopettajilla on toiminnallisesta opetuksesta? ja 2) Millaisia toiminnallisia opetusmenetelmiä peruskoulun ruotsinopettajat käyttävät ja miksi? Tutkimusaineisto on kerätty kyselylomakkeen avulla Ruotsinopettajat Facebook ryhmässä ja Suomen ruotsinopettajien sähköpostilistalla. Kyselylomake koostuu 28 kysymyksestä. Kysymykset liittyvät käsityksiin toiminnallisesta opetuksesta sekä toiminnallisista opetusmenetelmistä. Tutkimukseen osallistui 35 opettajaa. Opettajat vastasivat kyselyyn anonyymisti. Tutkimusaineisto on analysoitu kvalitatiivisesti sisällönanalyysin avulla. Analyysin painotus on pidetty suljetuissa kysymyksissä, joita avoimet kysymykset tukevat.
Tulokset osoittavat, että ruotsinopettajien käsitys toiminnallisesta opetuksesta on pääosin myönteinen. Lisäksi tulosten perusteella voidaan ryhmitellä toiminnallisen opetuksen hyötyjä ja haittoja. Yleisimmät toiminnallisen opetuksen hyödyt olivat oppilaiden motivointi, keskittymisvaikeuksien väheneminen ja fyysinen aktiivisuus. Haitoista yleisimmiksi nousivat tilan, ajan ja materiaalin puute. Opettajat kokivat, että he haluaisivat opettaa enemmän toiminnallisesti ja kaipaisivat toiminnalliseen opetukseen työkaluja, esim. koulutusta ja materiaalia. Tulosten mukaan opettajat yhdistivät toiminnallisen opetuksen käsitteen oppilaan aktiiviseen rooliin oppimistilanteessa. Opettajat käyttävät sellaisia toiminnallisiin opetusmenetelmiä kuten pelit, leikit ja ryhmätyöt. Toiminnallisia opetusmenetelmiä hyödynnettiin eniten sanaston ja rakenteiden opettamisessa.
|
|---|