| Summary: | Viime vuosikymmenten aikana pohjoisen pallonpuoliskon pintavesissä on ollut
havaittavissa tummumista. Tummuminen johtuu lisääntyneestä orgaanisen
aineksen ja -hiilen kuormituksesta. Veden värin kasvu kantaa juurensa
teollisuuden ilmansaasteiden kontrollointiin ja hapanlaskeuman vähentymiseen.
Ilmastonmuutoksen on myös tunnistettu olevan nousevien värilukutrendien
taustalla kasvaneiden lämpötilojen ja lisääntyneen sadannan sekä valunnan takia.
Viime aikoina myös valuma-alueen maankäytön ja ominaisuuksien on havaittu
vaikuttavan vesistöjen tummumiseen. Erityisesti ojituksen, etenkin turvemailla,
ja muiden metsätalouden toimenpiteiden on tunnistettu lisäävän vesistöjen
humuskuormaa ja siten veden väriä. Vesistöjen tummumisella on haitallisia
vaikutuksia pintavesien tilaan, vesiekosysteemeihin sekä juomaveden
puhdistukseen. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin valuma-alueen maankäytön ja
ominaisuuksien vaikutusta järvien tummumiseen 24 järven valuma-alueella.
Tutkielmassa tarkasteltiin veden väriluvun (mg/l Pt) trendiä vuosien 1990–2022
välillä sekä tehtiin paikkatietoanalyysejä, joissa tarkasteltiin valuma-alueen
kokoa, vesialaa, metsäalaa, peltoalaa, ojitusintensiteettiä, metsän ikää
tapahtuneiden hakkuiden mittarina, metsien kuusipuuvaltaisuutta, turvemaita
sekä pohjavesialueita. Paikkatietoanalyysien tuloksia tarkasteltiin suhteessa
veden värin muutokseen ja lisäksi tarkasteltiin eroja tummuneiden ja
tummumattomien järvien valuma-alueiden välillä. Tutkielmassa huomattiin
pienen vesialan omaavien valuma-alueiden järvien tummuvan voimakkaammin.
Tutkimuksessa havaittiin myös turvemaiden ja suuremman ojitusintensiteetin
voimistavan järvien tummumista. Tutkimuksessa havaittiin tummuneiden
järvien valuma-alueilla tapahtuneen enemmän hakkuita, kuin tummumattomien
järvien valuma-alueilla. Tulokset vahvistivat aiemmassa tutkimuksessa tehtyjä
havaintoja ja herättävät huolta pintavesien tilasta ja nostavat kysymyksiä
tarvittavista toimista humuskuormituksen vähentämiseksi pintavesissä.
Maankäytön tunnistaminen merkittävänä tekijänä pintavesien tummumiseen
tarkoittaa, että maanpeitteen hallinta on tärkeä tapa torjua tummumista.
Over the past decades, brownification in surface waters in the Northern
Hemisphere has been noticeable. Brownification is caused by an increased load
of organic matter and carbon. The increase in watercolor is a result of controlling
industrial air pollution and the reduction of acid deposition. Climate change has
also been identified as being a root cause of rising watercolor trends through
increased temperature, precipitation, and runoff. Recently, catchment area land
use and properties have also been found to affect brownification. Drainage,
especially in peatlands, and other forestry actions have been found to increase
the humus load of water bodies and thus increase brownification. Brownification
has harmful effects on the condition of surface waters, water ecosystems and the
purification of drinking water. This study examined the effect of land use and
properties of the catchment area on the brownification of lakes in 24 lakes'
catchment areas. The study looked at the trend of watercolor (mg/l Pt) in the
study lakes between 1990 and 2022 and carried out geospatial data analyses,
which looked at catchment area's size, water area, land area, forest area, field area,
drainage intensity, age of the forest as a measure of felling intensity, the
proportion of spruce in the forests, peatlands, and groundwater forming areas.
The results of the spatial data analyses were examined in relation to the change
in watercolor and, in addition, the differences between the catchment areas of
browned and non-browned lakes were examined. The study found that lakes in
catchment areas with a small water area experienced more browning. The study
also found that peatlands and higher drainage intensity strengthen the browning
of the lakes. The study also found that more tree felling took place in the
catchment areas of browned lakes than in the catchment areas of non-browned
lakes. The results confirmed observations made in previous studies and raised
concern about the state of surface waters and questions about the necessary
actions to reduce humus load into surface waters. Recognizing land use as a
significant factor in surface water browning means that land cover management
is an important way to manage browning.
|
|---|