| Summary: | Johdanto. Naisurheilijat ovat suuremmassa riskissä raudanpuutteelle valtaväestöön verrattuna.
Suurempaan riskiin vaikuttaa riittämätön raudansaanti ruokavaliosta, harjoittelu ja kuukautiset.
Raudanpuute kehittyy hitaasti alkaen ensin rautavarastojen alenemisella päätyen raudanpuutea-
nemiaan. Raudanpuute voi heikentää suorituskykyä sekä aiheuttaa väsymystä ja fysiologisia
toimintahäiriöitä. Riittämättömän energiansaatavuuden ja kuukautisstatuksen on tutkimuksissa
esitetty vaikuttavan myös rautastatukseen. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää raudan-
puutteen yleisyyttä naisurheilijoilla ja lajien välisiä eroja sekä selittääkö energiansaatavuus ja
kuukautisstatus raudanpuutetta.
Menetelmät. Tutkielman aineisto on kerätty poikkileikkausasetelmana kolmesta eri tutkimuk-
sesta vuosien 2019–2022 aikana. Tutkielmaan valikoitui 247 vähintään kansallisen tason nais-
urheilijaa. Rautastatuksen arvioinnissa käytettiin ferritiiniä ja hemoglobiinia, jotka analysoitiin
paastoverinäytteistä. Energiansaatavuuden arvioinnissa käytettiin lepoenergiankulutusta sekä
ruoka- ja aktiivisuuspäiväkirjoja, joita tutkittavat täyttivät neljän päivän ajan. Kuukautisstatus
määritettiin matalan energiansaatavuuden riskiä arvioivan LEAF-Q-kyselyn avulla. Raudanpuutteen yleisyyttä tarkasteltiin koko joukkona sekä lajien mukaan jaetuissa ryhmissä. Energiansaatavuutta ja kuukautisstatusta raudanpuutteen selittävinä tekijöinä tarkasteltiin kuukautisstatuksen sekä lajien mukaan jaetuissa ryhmissä.
Tulokset. Naisurheilijoista 4,3 prosentilla oli alhainen hemoglobiini (<120 g/l) sekä 15,8 pro-
sentilla alhainen ferritiini (<15 µg/l). Palloilijoilla havaittiin eniten raudanpuutetta, mutta tulos
ei eronnut merkitsevästi muista lajiryhmistä. Energiansaatavuus ei ollut yhteydessä hemoglobiiniin eikä ferritiiniin, eikä kuukautisstatuksen mukaan jaetuissa ryhmissä löytynyt eroja rautastatuksen suhteen.
Johtopäätökset. Tämän tutkimuksen perusteella alhainen hemoglobiini ei ollut yleistä naisurheilijoilla, mutta tyhjentyneet rautavarastot havaittiin noin 15 prosentilla urheilijoista. Tyhjentyneet rautavarastot kuitenkin jo kertovat raudanpuutteesta, joten olisikin hyvä jo tässä vaiheessa puuttua urheilijoiden raudansaantiin sekä raudanpuutteen muihin riskitekijöihin, jotta
raudanpuute ei kehittyisi raudanpuuteanemiaksi. Tämän tutkimuksen perusteella kestävyysurheilijat eivät olleet suuremmassa raudanpuutteen riskissä, eivätkä eri lajien urheilijat eronneet
raudanpuutteen suhteen toisistaan. Palloilijaryhmä erottautui kuitenkin joukosta raudanpuutteen yleisyydessä. Kuukautisstatus ja energiansaatavuus eivät selittäneet tässä tutkimuksessa
naisurheilijoiden rautastatusta, mikä ei ollut linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa.
|
|---|