| Yhteenveto: | Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan suomalaisten ilmastoasenteita vuonna 2019. Kiinnostuksen kohteena on poliittisten kantojen vaikutus ilmastoasenteisiin. Ilmastonmuutos on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistä, ja siksi kiinnostava tutkimuksen aihe. Kriisin ratkaisemiseksi ja kasvihuonekaasujen määrän laskemiseksi on tehty useita kansainvälisiä sopimuksia, joita myös tässä tutkimuksessa tarkastellaan. Ilmastonmuutoksen seurauksia on nähtävillä jo nyt, mutta merkittävimmät seuraukset tulevat vasta tulevien sukupolvien kannettavaksi. Tästä syystä ilmastonmuutoksen torjunnan haasteena onkin vastuullisten arvojen ja tapojen hidas omaksuminen, intressiristiriidat sekä vastuun kannon väisteleminen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on siten selvittää suomalaisten vastuullisuuskäyttäytymistä. Poliittiset päättäjät ovat varovaisia toteuttamaan ilmastopolitiikkaa, mikäli se riskeeraa heidän omaa kannatustaan ja uudelleenvalintaansa. Äänestäjät taas kokevat vastuun kuuluvan päättäjille ja yrityksille. Vastuuta siirrellään, sillä ilmastonmuutoksen torjunta vaatii ihmisiltä merkittävää sopeutumista ja elintapojen muokkaamista. Tästä syystä ihmisten asenteet vastuullisuutta ja ilmastonmuutoksen torjuntaa vaihtelevat merkittävästi ja näkyvät myös äänestyspäätöksessä. Tutkimuksen kirjallisuudessa käyttäytymistä havainnollistetaan aiemman kirjallisuuden ja peliteorioiden avulla. Empiirisessä osuudessa käyttäytymistä ja asenteita tutkitaan logit-mallin avulla. Aineistona on vuonna 2019 toteutettu kyselytutkimus. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että huoli ilmastonmuutoksesta sekä usko ihmisten roolin merkittävyyteen ilmastonmuutoksen torjunnassa on yhteydessä vastuullisiin elämäntapoihin. Lisäksi äänestyspäätös vaikuttaa olevan yhteydessä yksilön ilmastoarvoihin siten, että hän todennäköisesti äänestää puoluetta, jonka ilmastoarvot vastaavat yksilön omia ilmastoarvoja.
|
|---|