| Summary: | Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on tutkia, millaisia hyvän kohtelun diskursseja ja osa-alueita
on löydettävissä lastensuojelulaitosten hyvää kohtelua koskevista suunnitelmista. Tutkimusaineistona
toimivat Keski-Suomen alueen lastensuojelulaitoksilta vuonna 2022 keräämämme hyvää kohtelua
koskevat suunnitelmat (n=23). Tarkastelemme hyvää kohtelua tutkimuksemme kannalta keskeisten
käsitteiden, lasten osallisuuden ja lapsilähtöisyyden viitekehyksestä. Taustoitamme tutkimusaihetta
lastensuojelulaitosten historialla sekä lastensuojelun nykykeskusteluilla. Tutkimuksen metodologinen
perusta rakentuu sosiaalisen konstruktionismin ympärille. Tutkimuksen metodologiseen perustaan
lukeutuu myös dokumenttiaineiston erityinen luonne. Tutkimuksemme aihe on ajankohtainen ja tärkeä,
sillä aiempaa tutkimusta suunnitelmista ei havaintojemme mukaan ole juurikaan tehty. Tutkimuksen
tavoitteena on tarjota lastensuojelun kentällä työskenteleville tutkimustietoa hyvää kohtelua koskevista
suunnitelmista sekä toimia hyvän kohtelun sanansaattajana lastensuojelun työntekijöille.
Hyvä kohtelu määrittyy tutkimustulosten perusteella suunnitelmissa pitkälti lastensuojelulain (417/2007)
61 b §:n ja 4 §:n pohjalta sekä osin myös suunnitelmissa kuvattujen lasten kertomusten kautta
työntekijöiden toimintana, toimintakäytäntöinä ja käytännönläheisinä asioina. Tutkimuksen tuloksena
löytyi kolme diskurssia, joista hallitsevimpia olivat juridinen diskurssi ja lapsilähtöisyyden diskurssi.
Juridiseen diskurssiin sisältyvät suorat ja epäsuorat lakiviittaukset sekä puhe lasten oikeuksista. Siinä
esitetään lastensuojelulaissa määritellyt hyvän kohtelun osa-alueet ja lastensuojelun keskeiset periaatteet
lastensuojelulaitoksiin sisäistettyinä käytäntöinä. Lapsilähtöisyyden diskurssi sisältää viittauksia
lapsilähtöisiin toimintakäytäntöihin lastensuojelulaitoksissa. Lapsilähtöisyyttä kuvataan konkreettisten
toimenpiteiden ja yleisluontoisempien toimintaperiaatteiden muodossa. Siinä painotetaan erityisesti
työntekijöiden toiminnan merkitystä, lasten osallisuuden tukemista ja yksilöllisten tarpeiden ja
ominaisuuksien huomioimista. Kahta edellistä diskurssia vähemmän esillä olevassa arvodiskurssissa
viitataan lastensuojelulaitosten toimintaa ohjaaviin arvoihin, toiminnan lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Arvot
näyttäytyvät idealistisina ja ne korostavat lapsilähtöisyyttä sekä laista johdettuja lapsen oikeuksia
painottavia asioita.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että hyvää kohtelua koskevissa suunnitelmissa juridinen
diskurssi korostuu, minkä lisäksi lapsilähtöisyyttä korostetaan muun muassa tuomalla esiin
lastensuojelulaista johdettuja asioita. Tutkimuksessa ei selvinnyt, miten suunnitelmissa esiin tuodut asiat
toteutuvat käytännön työssä. Lastensuojelulaitosten arkeen ja sijoitettuihin lapsiin kohdistuvaa
tutkimusta tarvittaisiinkin lisää. Myös sijaishuollon ohjauksen resurssit ja lastensuojelulaitosten
työntekijöiden koulutusmahdollisuudet alati muuttuvassa toimintaympäristössä tulee turvata.
|
|---|