"Olen aika monta ruohikkoa päässyt katsomaan työurani varrella" kriittinen diskurssianalyysi miesten johtajuuden representaatioista Kauppalehti-julkaisussa

Tutkielmassa tarkastellaan, minkälaisilla diskursseilla miesten johtajuutta representoidaan Kauppalehti-taloussanomalehdessä. Tavoitteena on selvittää, minkälaista kuvaa nämä representaatiot ja diskurssit luovat miesjohtajista sekä noudattelevatko nämä representaatiot ja diskurssit perinteisiä miehi...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Riekki, Sini
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fin
Julkaistu: 2023
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/86977
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielmassa tarkastellaan, minkälaisilla diskursseilla miesten johtajuutta representoidaan Kauppalehti-taloussanomalehdessä. Tavoitteena on selvittää, minkälaista kuvaa nämä representaatiot ja diskurssit luovat miesjohtajista sekä noudattelevatko nämä representaatiot ja diskurssit perinteisiä miehiin liitettyjä stereotypioita. Lopuksi tarkastellaan, minkälaisessa tilanteessa miesten johtajuus ilmiönä on. Aihetta tarkastellaan kriittisellä diskurssianalyysilla sekä systeemis-funktionaalisella kieliteorialla. Tutkimusaineistona on 10 Kauppalehden uutista ja artikkelia, joissa miesjohtajat kertovat itsestään. Aineistoa analysoidaan ideationaalisella ja interpersoonaisella metafunktiolla. Aineistosta tunnistettiin kolme diskurssia: vaivattomuusdiskurssi, uudistumisdiskurssi ja neuvomisdiskurssi. Diskurssit ovat sukupuolineutraaleja, mutta kun otetaan huomioon miehiin yleisesti liitetyt stereotyyppiset luonteenpiirteet, voidaan näitä havaita diskursseista. Miesjohtajat kuvataan diskursseissa päämäärätietoisina, neuvokkaina, rationaalisina, avuliaina ja itsenäisinä. Sukupuoli ei kuitenkaan nouse merkittävään asemaan, toisin kuin aiemmissa naisten johtajuuteen keskittyvissä tutkimuksissa. Saaduista tuloksista voi päätellä, ettei miesjohtajien tarvitse mediassa vakuutella asemaansa, kun taas naisjohtajien pitää.