| Yhteenveto: | Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia diskursseja Ukrainan sotaan liitetään Helsingin Sanomien verkkoartikkeleissa. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Millaisia kollokaatteja noodin Venäjä kanssa esiintyy Helsingin Sanomien verkkoartikkeleissa? 2. Millaisia diskursseja Ukrainan sodan uutisoinnista nousee esille? 3. Mitä Helsingin Sanomien verkkoartikkeleista esille nousevat diskurssit kertovat Ukrainan sodan uutisoinnista Suomessa?
Tutkielma on korpusavusteinen diskurssintutkimus (CADS). Aineistona on itse koottu korpus, joka sisältää Helsingin Sanomien verkkopalvelussa aikavälillä 24.2.2022–13.1.2023 julkaistut sanan Venäjä sisältävät artikkelit. AntConc-korpusanalyysityökalun avulla aineistosta on poimittu noodin Venäjä 96 merkittävintä kollokaattia, joista analyysiin päätyi 93. Kollokaatit on jaoteltu niiden merkityksen ja esiintymiskontekstin perusteella seitsemään diskurssiprosodiaan: osapuolet, toimenpiteet, seuraukset, maantiede, sotapropaganda, aikajana ja saavutukset. Näiden pohjalta on muodostettu laajemmat koko aineiston kattavat diskurssit, joita ovat syyllistämisen ja tuomitsemisen diskurssi, sodan seuraukset ja kauheudet diskurssi sekä toivon ja auttamisen diskurssi.
Tutkimuksessa selvisi, että Helsingin Sanomien Ukrainan sotaa koskevissa artikkeleissa uutisoitiin Venäjästä sodan aloitteellisena osapuolena, kuvattiin sodasta aiheutuneita seurauksia ja ihmisten kärsimystä, sekä nostettiin esille toivo Ukrainan mahdollisuuksista puolustaa itseään. Tutkimus vahvistaa aiemmin todettuja havaintoja median asettumisesta vastustamaan asevoimien käyttöä.
|
|---|