| Yhteenveto: | Tässä työssä tarkastellaan naisen representaatiota tutkimalla naisiin liitettyjen adjektiivien subjektiivisuutta Émile Zolan romaanissa Nana (1880). Korpus koostuu kaikista romaanin sivuilta 21–55, 231–266 ja 500–518 poimituista naisiin viitatuista adjektiiveista. Aineisto sisältää 106 erilaista adjektiivia, jotka esiintyvät 166 kertaa. Tutkimuksessa adjektiiveja analysoidaan Catherine Kerbrat-Orecchionin subjektiivisuusteorian mukaan. Ne jaetaan ensiksi objektiivisiin ja subjektiivisiin adjektiiveihin. Subjektiiviset adjektiivit jaetaan vielä affektiivisiin (tunteisiin vetoavat), aksiologisiin (arvottavat) ja ei-aksiologisiin (ei-arvottavat) adjektiiveihin, joista kaksi jälkimmäistä ovat evaluatiivisia eli arvioivia. Analyysistä selviää, että aineisto on erittäin subjektiivinen. 80,1 % adjektiiveista on subjektiivisia, kun taas 19,9 % objektiivisia. Suurin osa subjektiivisista adjektiiveista on aksiologisia (41,6 % kaikista adjektiiveista). Seuraavaksi eniten on ei-aksiologisia (28,9 %). Affektiivisia adjektiiveja on vain 9,6 %. Naisiin liittyy siis pääasiallisesti subjektiivisia adjektiiveja (yli kaksi kolmasosaa), joista arvottavat (aksiologiset) ovat huomattavasti tavallisempia kuin ei-arvottavat (ei-aksiologiset). Evaluatiivisten adjektiivien ylivoimainen määrä viittaa siihen, että Zolan kielenkäyttöä ei määritä mikään sen ajan yhteiskunnallinen sääntö, jonka vuoksi se voi olla hyvin suoraa.
|
|---|