| Yhteenveto: | Tämän laadullisen tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta luokanopettajien työhyvinvoinnin tämänhetkisestä tilasta. Tämän ohella selvitimme työ-hyvinvointia edistäviä ja heikentäviä tekijöitä luokanopettajien kokemusten pohjalta. Tutkimuksessamme hyödynsimme fenomenologis-hermeneuttista lähestymistapaa. Haastattelimme viittä 3–10 vuotta työskennellyttä luokan-opettajaa. Toteutimme haastattelut tammi- helmikuussa vuonna 2023. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tutkimuksemme tulokset osoittivat, että enemmistö haastateltavista koki oman työhyvinvointinsa hyväksi ja sen olevan riittävällä tasolla oman jaksamisensa kannalta. Toisaalta osa haastateltavista ei kuitenkaan kokenut työhyvinvointiaan riittäväksi. Työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi nousivat työyhteisö ja kollegat, vapaa-aika, esihenkilön rooli ja oppilaat. Heikentäviksi tekijöiksi muodostuivat oppilaiden häiriökäyttäytyminen, työmäärä, kiire ja resurssit.
Työhyvinvointi näyttäytyy usein valtamediassa negatiivisena ilmiönä. Tutkimus osoitti usean luokanopettajan työhyvinvoinnin olevan riittävä, minkä vuoksi työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä on syytä tarkastella myös positiivisesta näkökulmasta. Työhyvinvoinnin kokemus on yksilöllistä, minkä takia on tarkoituksen mukaista pohtia, olisiko esimerkiksi resurssien lisäämisellä ylläpitävä ja parantava vaikutus luokanopettajien työhyvinvointiin nykyisessä tilanteessa.
|
|---|