| Yhteenveto: | Tämä tutkimus perehtyy aineenopettajaopiskelijoiden kokemuksiin ja käsityksiin eriyttämisestä. Aihetta on tutkittu tähän mennessä opettajien asenteiden perspektiivistä (ks. esim. Takala ja Sirkko 2022, Moberg ym. 2020, Saloviita 2020, Woodcock 2013). Tämän lisäksi aiemmissa tutkimuksissa on tutkittu yleisimmin jo valmistuneiden opettajien asenteita (ks. esim. Moberg ym. 2020, Saloviita 2020). Aiempien tutkimuksien perusteella aineenopettajien asenteet ja käsityksen eriyttämisestä ovat olleet muihin opettajiin verrattuna negatiivisimmat (ks. esim. Takala ja Sirkko 2022, Saloviita 2020, Avramidis ja Norwich 2002). Tämän tutkimuksen tarkoitus oli myös selvittää, onko tekijöillä kuten opetuskokemuksella ja opetettavalla aineella vaikutusta aineenopettajien kokemuksiin ja käsityksiin eriyttämisestä.
Tutkimus toteutettiin määrällisesti kyselyn muodossa. Kysely pohjautui Roihan ja Polson (2020) kehittämän Viiden O:n eriyttämismallin eriyttämismetodeihin. Kysely selvitti vastaajilta heidän kokemuksistaan eriyttämisestä sekä oppilaina että opettajina. Kyselyyn vastasin 42 aineenopettajaopiskelijaa eri puolilta Suomea. Vastaajista suurin osa opiskeli pääaineenaan englantia, ja heillä oli jonkin verran kokemusta opetustyöstä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vastaajat kokivat eriyttämisen tärkeäksi ja halusivat oppia aiheesta lisää. Vastaajien tiedot erilaisista eriyttämismetodeista olivat kuitenkin rajoittuneita yleisiin käytänteisiin, joita käytetään ilman niiden eriyttämismahdollisuuksien tiedostamista. Eri tekijöillä, kuten opetuskokemuksella sekä opetettavalla aineella oli jonkin verran vaikutusta vastaajien eriyttämistaitoihin. Tulosten perusteella aineenopettajakoulutukseen olisi hyvä lisätä sisältöä käytännön eriyttämistavoista, jotta tulevat aineenopettajat ovat paremmin valmistautuneita opettamaan inklusiivisessa koulumaailmassa.
|
|---|