Luokanopettajien kokemuksia positiivisesta pedagogiikasta ja sen merkityksestä työhyvinvointiin

Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata luokanopettajien kokemuksia positiivisesta pedagogiikasta sekä heidän kokemuksiaan positiivisen pedagogiikan merkityksestä työhyvinvointiin. Tutkimuksen avulla pyritään saamaan tietoa siitä, millä tavoin luokanopettajat kokevat positiivisen pedagogiikan sovelt...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijät: Vertanen, Katja, Saarelainen, Hanna
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2023
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/86650
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata luokanopettajien kokemuksia positiivisesta pedagogiikasta sekä heidän kokemuksiaan positiivisen pedagogiikan merkityksestä työhyvinvointiin. Tutkimuksen avulla pyritään saamaan tietoa siitä, millä tavoin luokanopettajat kokevat positiivisen pedagogiikan soveltamisen työssään lisäävän työhyvinvointiaan. Opettajien työhyvinvoinnin heikentyminen on ajankohtainen haaste, jonka muutokseen tarvitaan uusia näkökulmia. Tutkimusaineisto kerättiin talvella 2023 haastattelemalla viittä harkinnanvaraisesti valittua luokanopettajaa. Laadullisen tutkimuksen aineiston analysoinnissa hyödynnettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja fenomenologista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että positiivinen pedagogiikka on vahvuusperustaista pedagogiikkaa, myönteistä toimintakulttuuria, reflektiivistä työotetta ja ratkaisukeskeisyyttä. Toisaalta positiiviseen pedagogiikkaan liittyvä ymmärrys ja sen hyödyntäminen on vielä vähäistä työyhteisöissä, ja se koetaan usein epärealistiseksi. Luokanopettajat kokivat positiivisen pedagogiikan käytön olevan työnsä voimavaratekijä. Merkittävimmiksi työhyvinvointiaan lisääviksi tekijöiksi he mainitsivat työn merkityksellisyyden vahvistumisen, psyykkisen joustavuuden ja stressinsietokyvyn voimistumisen sekä työnilon vahvistumisen ja yhteisöllisyyden kokemuksen lisääntymisen. Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että positiivinen pedagogiikka edistää työhyvinvoinnin kokemusta ja tuo työhön ongelmakeskeisen puheen sijaan myönteisiä toimintamalleja.