| Summary: | Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää koulupihojen tarjoumien yhteyksiä lasten ja
nuorten fyysiseen aktiivisuuteen välitunneilla. Tavoitteena on löytää keinoja, joilla koulujen
pihoilla voidaan edistää tai lisätä lasten ja nuorten liikkumista välituntien aikana, sillä lapset ja
nuoret viettävät paljon aikaa kouluissa. Aiheesta löytyy valitettavan vähän tietoa suomalaisten
ja lasten nuorten keskuudesta, mikä luo merkityksellisyyttä aiheelle. Välituntiliikunnan
edistämisellä voidaan parhaassa tapauksessa auttaa lapsia ja nuoria saavuttamaan päivittäinen
liikkumissuositus sekä edistämään heidän terveyttään.
Tässä tutkielmassa perehdytään aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen erilaisten tutkimustulosten
avulla. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa käytettiin pääosin SPORTDiscus with Full Text
(EBSCO) -tietokantaa hakusanoilla "school recess breaks" or "recess”, "playgrounds" or
"school yard", "physical activity" or "exercise" or "physical exercise” ja “school”. Nämä
hakusanat tuottivat vain 23 vertaisarvioitua ja englanninkielistä tutkimusta, joista osa ei sopinut
aiheeseen. Lisäksi perehdyttiin suomalaisissa kouluissa tällä hetkellä vallitseviin
välituntiliikuntakäytäntöihin ja -tapoihin, piha-alueiden rakentamista ohjaaviin lakeihin,
määräyksiin ja ohjeisiin sekä lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden määrään Suomessa.
Koulujen pihojen mahdollisuuksien ja fyysisen aktiivisuuden edistämisen taustalla
tarkastellaan Gibsonin tarjoumateorian (eng. The theory of affordances) näkemystä erilaisten
tarjoumien luomasta mahdollisuudesta yksilölle sopivaan liikkumiseen.
Tutkielman johtopäätöksenä on, että lasten ja nuorten välituntien fyysisen aktiivisuuden
edistämiseksi koulupihoilla tarvitaan todennäköisesti monipuolisia ratkaisuja yksittäisten
tekijöiden sijaan. Yksittäisillä pihojen tarjoumilla ja kehitysratkaisuilla voidaan saavuttaa eri
ikä- ja sukupuoliryhmissä erilaisia tuloksia. Alakouluikäisten tyttöjen välituntiliikunnan
edistämiseksi kiipeilyyn soveltuvat kiinteät leikkivälineet sekä pojille jalkapallovälineet ja -
kentät vaikuttivat lisäävän eniten reipasta liikuntaa välitunneilla. Myös luontoelementeillä ja -
alueilla vaikutti olevan vaikutusta reippaan liikunnan lisäämiseksi ja paikallaanolon
vähentämiseksi. Vaikka suoranaisten johtopäätösten luominen tietyille ikä- tai
sukupuoliryhmille on aineiston pohjalta haastavaa, voidaan kuitenkin todeta, että
monipuolisilla pihojen kehitysratkaisuilla ja interventioilla voidaan todennäköisesti auttaa
lapsia ja nuoria saavuttamaan päivittäinen liikkumissuositus välituntien aikana tehokkaammin,
kuin yksittäisillä ratkaisuilla.
|
|---|