| Summary: | Viime vuosina sosiaalisessa mediassa jaettava kritisoiva ja negatiivinen sisältö ovat lisääntyneet. Tämän ympärille on syntynyt Cancel-kulttuuriksi kutsuttu ilmiö, jota voidaan pitää äkillisenä negatiivisen viestinnän purkauksena henkilöä, yritystä tai ryhmää kohtaan. Aiempi tutkimus aiheesta on keskittynyt Cancel-kulttuuriin ilmiönä, joten tässä tutkimuksessa keskityttiin ihmisten motivaatioon cancelointiin osallistumiseen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten halukkuuteen aloittaa boikotointi tai cancelointi. Pyrkimyksenä oli tutkia vastaajien aiempaa käyttäytymistä ja selvittää, olisivatko he valmiita toimimaan tulevaisuudessa eri tavalla. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös vertailla kolmen päämuuttujan, iän, sukupuolen ja asuinmaan, vaikutuksia vastaajien käyttäytymiseen.
Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin hyödyntäen kvantitatiivista kyselylomaketta, joka sisälsi valmiiden vastausvaihtoehtojen lisäksi yhden avokysymyksen. Kyselyyn vastasi yhteensä 667 yliopisto-opiskelijaa Suomesta, Saksasta ja Yhdysvalloista. Kerätty data analysoitiin hyödyntämällä korrelaatioanalyysiä, ristiintaulukointia sekä yksisuuntaista varianssianalyysiä ANOVAa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kuluttajat ovat nykyään hyvin tietoisia ja heillä on tiettyjä odotuksia yrityksille ja brändeille. Vastaajat ovat olleet ja ovat jatkossa valmiita olemaan aktiivisia cancelointi- ja boikotointitoimissa, jos ne eivät aiheuta liikaa vaivaa tai toimet eivät ole liian näkyviä tai julkisia. Poikkeuksena olivat sosiaalista mediaa työkseen tekevät henkilöt, jotka olivat muita valmiimpia olemaan julkisia jakaessaan esimerkiksi negatiivista sisältöä. Asuinmaata, ikää ja sukupuolta vertailtaessa havaittiin, että asuinmaalla oli suurin vaikutus vastaamaan cancelointi- ja boikotointikäyttäytymiseen.
In recent years, the amount of critical and negative content shared on social media has increased. This has given rise to a phenomenon known as the 'Cancel culture', which can be seen as a sudden outburst of negative communication against a person, company, or group. Previous research on this topic has focused on Cancel Culture as a phenomenon, so this study focused on people's motivation to participate in cancelling and also boycotting.
The aim of the study was to explore the factors that influence people's willingness to engage in boycotting or cancelling. The aim was to examine the past behaviour of respondents and see if they would be willing to act differently in the future. The study also aimed to compare the effects of three main variables, age, gender, and country of residence, on respondents' behaviour.
The data used in the study was collected using a quantitative questionnaire, which included one open-ended question in addition to the predefined response options. A total of 667 university students from Finland, Germany, and the United States responded to the questionnaire. The data collected was analysed using correlation analysis, cross tabulation, and one-way analysis of variance (ANOVA).
The results of the study show that consumers today are aware and have certain expectations of companies and brands. Respondents have been and are willing to continue to be active in cancellation and boycott activities as long as they are not too inconvenient, too visible or public. The exception was social media professionals, who were more willing than others to be public when sharing, for example, negative content. When comparing country of residence, age, and gender, it was found that country of residence had the greatest impact on respondents' cancelling and boycotting behaviour.
|
|---|