| Yhteenveto: | Siirtymässä hiilineutraaliin yhteiskuntaan on yhä enemmän alettu kiinnittää huomiota siihen, että siirtymän hyödyt ja haitat eivät useinkaan jakaudu oikeudenmukaisella tavalla. Tästä syystä on noussut vaatimus oikeudenmukaisesta siirtymästä eli siirtymän häviäjien tukemisesta ja eriarvoisuuteen puuttumisesta.
Tarkastelen tutkielmassani yhtä oikeudenmukaiseen siirtymään pyrkivää välinettä, Euroopan unionin vuonna 2021 perustamaa oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa eli JTF-rahastoa. Suomessa sen tarkoitus on erityisesti vastata turpeen energiakäytön vähentämisestä syntyviin sosioekonomisiin haasteisiin. Tutkimukseni tavoitteena on ymmärtää, mitä rahastolla aiotaan tehdä ja millaiseen oikeudenmukaiseen siirtymään sen avulla pyritään. Aineistoni koostuu Itä- ja Pohjois-Suomen JTF-rahaston käyttöä ohjaavien JTF-suunnitelmien luonnosversioista. Analyysimenetelmänä olen käyttänyt laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Itä- ja Pohjois-Suomessa nojataan kolmeen toimintatapaan oikeudenmukaisen siirtymän edistämiseksi: talouskasvun luomiseen, vihreän siirtymän edistämiseen ja tuen kohdistamiseen sitä eniten tarvitseville. Toiminnan punaisena lankana on mahdollistaa niin sanottu vihreä kasvu tukemalla elinkeinoelämän alueellisia kärkialoja ja TKI-toimintaa. Aluetalouden menestys hahmotetaan oikeudenmukaisen siirtymän päätavoitteena, ja näin ollen oikeudenmukaisen siirtymän edistämisessä korostuu sen taloudellinen puoli. Vaikka toiminnassa on viitteitä sosiaaliseen eriarvoisuuteen puuttumisesta, esimerkiksi turvetuottajien tukeminen hahmotetaan toimeentulon eikä niinkään hyvinvoinnin tai sosiaalisen osallisuuden näkökulmasta. Tulokset osoittavat, että JTF-rahaston toimeenpano rinnastuu vihreän siirtymän yleisiin hiilineutraaliuden ja vihreän kasvun tavoitteisiin, kun taas oikeudenmukaisuus on sivuroolissa.
|
|---|