| Yhteenveto: | Yritykset listautuvat rahoitusmarkkinoille tarkoituksenaan saada rahoitusta liiketoiminnalle.Tällöin voisi kuvitella, että listautumisannissa yritys pyrkisi saamaan mahdollisimman suuren rahoituksen toiminnalleen, mutta tämä ei kaikissa tapauksissa pidä paikkaansa. Tehokkaiden markkinoiden periaatteiden mukaan hintojen tulisi kaikissa mahdollisissa tilanteissa heijastaa kaikkea markkinainformaatiota. Kuten kuitenkin sopeutuvien markkinoiden teorian ja prospektiteorian perusteella voidaan todeta, tehokkaat markkinat eivät vaikuta pitävän paikkaansa kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Lyhyellä aikavälillä osakkeet vaikuttavat kirjallisuuden mukaan olevan systemaattisesti alihinnoiteltuja riippumatta markkinasta, koosta ja muista ominaisuuksista. Merkitsevästi alihinnoitellut osakkeet vaikuttavat myös tuottavan pitkällä aikavälillä muita osakkeita merkitsevästi huonommin. Kuitenkintiettyä vaihtelua yritysten välisessä alihinnoittelussa ja pitkän aikavälin suoriutumisessa voitiin havaita uusien liiketoimintamuotojen ja perinteisten yritysten kohdalla. Molempiin ilmiöihin näyttävät vaikuttavan markkinoiden joko kuuma tai kylmä kausi ja sijoittajasentimentin heilahtelu.Tutkielman empiirisessä osuudessa päästiin selvittämääntutkimuskirjallisuuden esittämien hypoteesien pätevyyttä vuosille 1995-2020 NASDAQ:sta kootulla aineistolla. Lopulliseksi aineistoksi päätyi 65 tällä aikavälillä listautunutta yritystä. Kvantitatiivisen analyysin perusteella pystyttiin toteamaan, että kombinaatiolla valittu yritysryhmä ja tutkimuskausi epäonnistut-tiin nollahypoteesin hylkäyksessä lyhyen aikavälin alihinnoittelun suhteen. Pitkän aikavälin alisuoriutumista havaittiin useilla aikakausilla verrattuna indeksiin, mutta alihinnoiteltujen osakkeiden tapauksessa merkitsevä alisuoriutumista ei havaittu. Uusien liiketoimintamuotojen ja perinteisten yritysten vertailussa ei myöskään havaittu tarvittavan suurta merkitsevää eroa alihinnoittelussa, jolloin myös tämä nollahypoteesi jää voimaan. Sentimentin ja lyhyen aikavälinalihinnoittelun korrelaatio ei ollut tarpeeksi merkitsevää eli nollahypoteesi jää voimaan. Eri aineistolla ja/tai aikakausilla tutkimustulokset olisivat voineet olla hyvinkin erilaisia, kuten muu tutkimuskirjallisuus on osoittanut.
|
|---|