| Summary: | Tutkielmassa tarkastellaan Hanya Yanagiharan A Little Life -teoksessa (2015) ilmeneviä väkivallan kuvauksia, niihin sisältyviä valtasuhteita ja niiden tapaa representoida miestä, niin väkivallan tekijänä kuin uhrina. Pyrin tarkastelemaan päähenkilön kokemaa seksuaalista, fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa ja niiden kuvauksia miespuolisen tekijän ja uhrin näkökulmasta, analysoiden muun muassa perimmäisiä motiiveja tekojen takana ja vertaillen niitä toisiinsa. Tutkimusmetodina toimii sisällönanalyysi temaattisella luennalla. Teoreettisena viitekehyksenä toimii yhdistelmä miestutkimuksen ja väkivaltatutkimuksen kirjallisuutta. Keskeisinä käsitteinä toimii väkivalta, sukupuoli, valta, maskuliinisuus ja representaatio. Muodostan ensin kuvan siitä, miten miestutkimus määrittää maskuliinisuutta ja miten väkivaltaisuus siihen kytkeytyy. Tukeudun väkivaltatutkimuksen teoriaan erityisesti kohdeteoksessa esiintyvien väkivallanmuotojen hahmottamiseen. Pyrin sitten selvittämään, miten tässä fiktiivisessä teoksessa kuvataan miestä ja maskuliinisuutta väkiväkivaltaan liittyen. Maskuliinisen miehen ideaaliin sisältyvä kuva miehestä, joka on valmis väkivaltaan ja pyrkii aina pysymään vallassa, toteutuu teoksen väkivallantekijöissä. Tutkimuksen päätteeksi voidaan todeta, että A Little Life tuo valoon maskuliinisuuden huonoimman puolen, eli väkivaltaisuuden. Väkivallan taustalla toimi aina valta, joka motivoi jokaista väkivallan tekijää tavalla tai toisella. Tutkimukseni antaa erityisesti kuvan väkivaltaisesta miehestä ja väkivallan musertaneesta miehestä, paljastaen, mikä maskuliinisen miehyyden merkitys voi olla äärimmäisissä väkivaltatilanteissa. Maskuliinisuuden ihannointi voi johtaa jatkuvaan tarpeeseen pyrkiä valta-asemaan, jonka saavuttaa helposti turvautumalla vallan veljeen, eli väkivaltaan Toisaalta taas teos paljastaa rankan totuuden väkivallan tuhoisista seurauksista – se voi rikkoa ihmisen kehon, mielen ja sielun.
|
|---|