| Summary: | Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (POPS2014) ohjaa oppilaita tutustumaan englanninkielisen maailman kielivariantteihin ja kulttuureihin. Englanninopetus Suomessa on kuitenkin pitkään keskittynyt brittienglannin ja niin sanotun ’standardikielen’ ympärille. Tämä tutkielma keskittyy kahteen yläkoulun englannin oppimateriaaliin ja niissä esiintyviin kieli-ideologioihin. Tavoitteena on selvittää, miten englannin variantit tuodaan esille äänitiedostoissa, teksteissä ja kuvissa. Englannin varianteilla viitataan tässä työssä kielelliseen monimuotoisuuteen, sekä kieliyhteisöjen että yksilöiden välillä. Tutkimus on laadullinen ja soveltaa kriittistä diskurssianalyysia, keskiössä ollen multimodaalisuus.
Tutkielman tulokset osoittavat, että 91,3 prosenttia materiaalien äänitiedostoista koostuu britti-, australian- ja amerikanenglannista. Brittienglannilla on erityisen suuri painotus ääntämisen opetuksessa. Vaikka materiaaleja läpileikkaa länsimainen kulttuuri ja ’standardi’ englannin normatiivisuus, on myös pyrkimyksiä kulttuurien väliseen keskusteluun ja valta-asetelmien avaamiseen. Materiaalien heterogeenisyys viittaa siihen, että oppimateriaalien laatijoilla on hyvin moninaisia tulkintoja opetussuunnitelman tavoitteista. Tämä herättää kysymyksiä kirjoitusprosessia ohjaavien dokumenttien riittävyydestä sekä ennen kaikkea, opettajien kriittisestä roolista luokkahuonetodellisuuden rakentajina.
|
|---|