Etätyöskentelyn yhteys työntekijöiden kohtuukuormittavan- ja kuormittavan fyysisen aktiivisuuden määrään

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia etätyöskentelyn yhteyttä työntekijöiden kohtuukuormittavan- ja kuormittavan fyysisen aktiivisuuden määrään. Covid-19-pandemian aikana työntekijät jaettiin kriittisiin ja ei-kriittisiin työntekijöihin, mikä johti etätyöskentelyn räjähdysmäiseen kas...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Talka, Adam
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Bachelor's thesis
Language:fin
Published: 2023
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/86034
Description
Summary:Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia etätyöskentelyn yhteyttä työntekijöiden kohtuukuormittavan- ja kuormittavan fyysisen aktiivisuuden määrään. Covid-19-pandemian aikana työntekijät jaettiin kriittisiin ja ei-kriittisiin työntekijöihin, mikä johti etätyöskentelyn räjähdysmäiseen kasvuun toimisto- ja tietotyöntekijöiden keskuudessa. Toimisto- ja tietotyöntekijät ovat keskimääräisesti fyysisesti inaktiivisia ja pandemian negatiiviset vaikutukset, kuten esimerkiksi liikuntapaikkasulut, oli yhteydessä heidän fyysiseen aktiivisuuteensa. Kohtuukuormittavan- ja kuormittavan fyysisen aktiivisuuden on havaittu olevan hyvä keino edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia, erityisesti fyysisesti inaktiivisten ihmisten kohdalla, joita toimisto- ja tietotyöntekijät keskimääräisesti ovat. Etätyöskentelyn vaikutuksista työntekijöiden kohtuukuormittavan- ja kuormittavan fyysisen aktiivisuuden määrään ei ole tehty systemaattista kirjallisuuskatsausta, johon tämä tutkielma pyrkii vastaamaan. Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku tehtiin lokakuussa 2022 Medline ja SportDiscus tietokantoihin. Hakulausekkeen avulla löydettiin 209 artikkelia, joista poissulkukriteerien jälkeen valikoitui kuusi osaksi lopullista kirjallisuuskatsausta. Sisäänottokriteereinä tässä tutkielmassa oli, että artikkeleissa tuli esiintyä vertailuasetelma etätyötä tekevien ja fyysisesti työpaikalla työskentelevien työntekijöiden välillä. Etätyön täytyi myös vastata tutkielmassa sille määritettyjä kriteereitä. Tämän lisäksi tutkimuksessa mitatun fyysisen aktiivisuuden tuli olla mitattu kyselymenetelmin, ja fyysisen aktiivisuuden muuttujana tuli olla kohtuukuormittava- ja kuormittava fyysinen aktiivisuus. Tutkimuskysymykseen; ”Miten etätyöskentely on yhteydessä työntekijöiden kohtuukuormittavan- ja kuormittavan fyysisen aktiivisuuden määrään” ei saatu yksiselitteistä vastausta. Valituista tutkimuksista neljässä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroavaisuuksia etätyöntekijöiden ja työpaikalla työskentelevien työntekijöiden kohtuukuormittavan- ja kuormittavan fyysisen aktiivisuuden määrissä. Kahden tutkimuksen mukaan etätyöntekijöiden kohtuukuormittavan ja kuormittavan fyysisen aktiivisuuden määrät olivat tilastollisesti merkittävästi pienemmät kuin työpaikalla työskentelevillä työntekijöillä. Tutkielman luotettavuutta rajoittavat valitut tutkimusmenetelmät. Kaikissa tutkimuksissa fyysisen aktiivisuuden mittausmenetelmänä toimivat itseraportoidut kyselytutkimukset, jotka voivat negatiivisesti vaikuttaa tutkimuksien tulosten reliabiliteettiin. Tutkimukset olivat myös tehty Covid-19-pandemian aikana, mikä voi vääristää tuloksia esimerkiksi liikuntapaikkasulkujen takia. Jatkotutkimuksia tarvitaan aiheesta Covid-19-pandemian jälkeen objektiivisilla mittareilla mitattuna.