| Yhteenveto: | Varhaisen tuen ja palveluiden lapsi- ja perhetyön perheammattilaiset työskentelevät erilaisissa moniammatillisissa verkostoissa, joissa päätöksien perusteluina on lapsen etu. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata perheammattilaisten näkemyksiä lapsen edusta ja siitä, mistä tekijöistä lapsen etu muodostuu. Tutkimuksessa perheammattilaiset tarkastelivat lapsen etua yhteisvanhemmuuden näkökulmasta. Tutkimuksia perheammattilaisten näkemyksistä lapsen edusta ja sen toteutumisesta on Suomessa toistaiseksi vähän.
Tutkimuksen aineisto koostui Suomen Akatemian rahoittamasta ”Yhteisvanhemmuuteen oppimassa: Vertaileva pitkittäistutkimus yhteisvanhemmuuden rakentumisesta vanhemmuuteen siirtymävaiheessa (CobaGloba)” -tutkimushankkeen fokusryhmähaastatteluista. Näihin haastatteluihin osallistui perheammattilaisia, jotka työskentelivät aineiston keruun aikana perhekeskuksissa ja avoimissa perheiden kohtaamispaikoissa neljässä suuressa kaupungissa Suomessa. Fokusryhmähaastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina Microsoft Teams -sovelluksen välityksellä marras-joulukuussa 2020. Tutkimuksen aineisto koostui viidestä fokusryhmähaastattelusta, joihin osallistui 21 perheammattilaista eri ammattiryhmistä. Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisen teoriasidonnaisen sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimus osoitti, että yhteisvanhemmuuden kontekstissa lapsen etu näyttäytyi perheammattilaisille konkreettisina tekijöinä lapsen arjessa sekä vanhempien kykynä toimia lapsen edun mukaisesti omassa vanhemmuudessaan. Näkemykseen lapsen edusta liittyi myös se, että lapsen tarpeiden nähtiin olevan perheen ulkopuolisten palveluiden keskiössä. Tutkimustulokset vahvistivat aiempien tutkimustulosten mukaista käsitystä lapsen edun käsitteen monitahoisuudesta ja tapauskohtaisuudesta. Lapsen etu liittyi myös perheammattilaisten työnkuvaan, jossa työn keskipisteenä oli perhe ja perheen hyvinvoinnin tukeminen sekä vanhempien tukeminen yhteisvanhemmuuteen.
|
|---|