| Yhteenveto: | Matkailuun keskittyvät tekstit, kuten matkailulehdet, matkaoppaat ja esitteet, osaltaan rakentavat
matkailukohteiden identiteettiä eli kohdekuvaa. Kohdekuvat vaikuttavat matkailijoiden matkustuspäätöksiin. Vuodesta toiseen sekä kotimaiset että kansainväliset turistit löytävät Suomen Lappiin. Lumoavan luonnon tuntureineen tiedetään olevan yksi Lapin tärkeimmistä vetovoimista, joka houkuttelee matkailijoita vuodenajasta riippumatta. Houkutellakseen matkailijoita turismidiskurssi hyödyntää erilaisia kielellisiä keinoja, joista yksi on erilaisten kielikuvien käyttö. Tämän
pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten erilaiset kielikuvat rakentavat luontodiskursseja Lapin luonnosta suomalaisessa In the Far North -matkailulehdessä ja siten muovaavat Lapin kohdekuvaa. Tämä tutkielma pyrkii sekä lisäämään ymmärrystä kielikuvien käytöstä osana kohdekuvan rakentumista että täyttämään tutkimusaukon, sillä luontodiskurssit ovat jääneet vähemmälle huomiolle turismidiskurssin tutkimuksessa. Tutkielman aineisto koostuu matkailulehden englanninkielisestä versiosta, josta on julkaistu kuusi numeroa vuosien 2013-2019 aikana. Yhteensä 48 artikkelia analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin ja diskurssianalyysin keinoin. Aineistosta nousi esiin viisi keskeistä luontodiskurssia, jotka rakentuivat metaforien, vertauskuvien sekä personifikaatioiden avulla. Lapin luonto esitettiin taiteena, talven ihmemaana, loisteliaana jalokivenä, elollisena
olentona sekä paratiisina. Vaikka jokainen diskurssi toi esiin erilaisia piirteitä Lapin luonnosta, yhteistä niille oli kuitenkin se, että ne esittivät luonnon idyllisenä aistikokemuksena. Diskurssit harjoittavat sosiaalista kontrollia, sillä ne kannustavat tietyntyyppiseen turistiseen toimintaan. Etusijassa diskurssit kannustavat tarkastelemaan luontoa näköaistin avulla, sillä Lapin luonto näyttäytyi idyllisenä turistin katseen (eng. tourist gaze (Urry 2002) kohteena eli esteettisenä maisemana. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kielikuvatkin yksinään voivat toimia diskursiivisina keinoina ja siten osaltaan vaikuttaa matkailukohteiden kohdekuvan rakentumiseen.
|
|---|