| Yhteenveto: | Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, paljonko rodullistettujen vähemmistöjen edustajia esiintyy
Aamulehden ja Lapin Kansan sanomalehtien uutiskuvissa ja kuinka heidät määritellään. Suomen
väestörakenne on muuttunut merkittävästi monimuotoisemmaksi kolmen viime vuosikymmenen
aikana. Tutkimus tarkastelee sitä, miten uutiskuvat onnistuvat piirtämään kuvaa tästä uudenlaisesta,
monikulttuurisemmasta Suomesta. Se, että Suomessa asuu nykyään merkittävästi aiempaa enemmän
erilaiset taustat omaavia ihmisiä, nostaa esiin myös kysymyksen siitä, miten nämä henkilöt
journalistisissa representaatioissa määritellään.
Ensiksi luodaan katsaus aiempaan aiheesta tehtyyn tutkimukseen. Tutkimusta taustoitetaan ja
kontekstoidaan käsittelemällä ensin representaatioiden politiikkaa yleisellä tasolla sekä kertomalla
Suomen väestörakenteen muutoksesta ja rodullistettuihin vähemmistöihin kohdistuvasta syrjinnästä.
Tämän jälkeen tarkastellaan aiempaa tutkimusta, joka koskee rodullistettujen vähemmistöjen
esittämistä mediassa sekä määritellään tutkimuksen keskeiset käsitteet.
Aineistona tutkimuksessa käytettiin Aamulehden ja Lapin Kansan sanomalehdissä 1.10 - 31.10.2019
julkaistuja uutiskuvia. Visuaalisen aineiston lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin myös rajallisesti
uutiskuvien yhteydessä julkaistuja journalistisia tekstejä. Aineisto rajattiin kotimaan uutisissa sekä
sanomalehtien lifestyle-osioissa julkaistuihin journalistisiin sisältöihin. Havaintoyksikkö oli
uutiskuva. Metodeina tutkimuksessa sovellettiin sekä kvantitatiivista visuaalista sisällönanalyysia että
kvalitatiivista sisällönanalyysia. Tutkimusaineiston koko oli yli 1 000 uutiskuvaa (N1003), ja
kvantitatiivisiksi muuttujiksi valittiin ainoastaan aineistosta visuaalisesti havaittavissa olevia
elementtejä.
Tutkimuksen johtopäätös on, että valkoihoinen henkilö on edelleen suomalaisten uutiskuvien normi ja
rodullistettuun vähemmistöön kuuluvaksi luokiteltava henkilö on poikkeus tuosta normista.
Rodullistettuja vähemmistöjä esiintyi vain alle viidessä prosentissa aineistoon kuuluvista uutiskuvista.
Heitä myös määritellään ensijaisesti heidän etnisen taustansa kautta, riippumatta siitä, ovatko henkilöt
syntyperäisiä suomalaisia. Näyttääkin siltä, että suomalaisuuden kuvitellulla yhteisöllä ja
suomalaisella uutisjournalismilla on vielä haasteita sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen ja vaikeuksia
laajentaa käsitystään suomalaisuudesta aiempaa monimuotoisempana yhteisönä.
|
|---|