Työssä tapahtuva syrjintä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt

Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan seksuaalivähemmistöön kuulumisen yhteyttä työssä koettuun syrjintään. Tutkielman teoriaosassa tarkastellaan työssä tapahtuvaa syrjintää yksilön, yrityksen, ja yhteiskunnan näkökulmasta, sekä avataan työssä tapahtuvan syrjinnän tutkimusmenetelmiä. Tämän lis...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Palonen, Elina
Other Authors: Kauppakorkeakoulu, School of Business and Economics, Taloustieteet, Business and Economics, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2023
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/85967
Description
Summary:Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan seksuaalivähemmistöön kuulumisen yhteyttä työssä koettuun syrjintään. Tutkielman teoriaosassa tarkastellaan työssä tapahtuvaa syrjintää yksilön, yrityksen, ja yhteiskunnan näkökulmasta, sekä avataan työssä tapahtuvan syrjinnän tutkimusmenetelmiä. Tämän lisäksi perehdytään tarkemmin aiemman tutkimuskirjallisuuden avulla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen työssä kokemaan syrjintään. Tutkielman empiirisessä osassa hyödynnetään Seksuaalivähemmistöt työelämässä 2003-kyselytutkimusta. Tutkimuksessa tarkastellaan, ilmoittavatko avoimesti homot ja lesbot kokevansa työelämässä enemmän syrjintää verrattuna niihin homoihin ja lesboihin, jotka eivät tuo seksuaalista suuntautumistaan työssään ilmi. Syrjintää tarkastellaan neljän eri osa-alueen avulla: palkkaus, työhön otto, työpaikalla tapahtuva syrjintä ja etenemismahdollisuudet. Tutkimuksessa hyödynnetään logit-mallia. Tulosten mukaan homoilla seksuaalinen suuntautuminen on yhteydessä suurempaan todennäköisyyteen kokea syrjintää työhönotossa sekä etenemismahdollisuuksissa. Tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä 10 % merkitsevyystasolla. Muiden syrjinnän osa-alueiden osalta ei tilastollisesti merkitseviä eroja avoimesti ja ei-avoimesti seksuaalisesta suuntautumistaan kertovien välillä havaittu. Tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että työpaikalla ja työhönotossa koetussa syrjinnässä on eroja lesbojen ja homojen välillä siten, että homojen kohdalla avoimuus seksuaalisesta suuntautumisesta on yhteydessä suurempaan todennäköisyyteen kokea syrjintää, kun taas lesboilla tilanne on päinvastainen. Tulokset kertovat syrjintäkokemuksista, mutta niiden perusteella ei voida tehdä suoria päätelmiä siitä, että seksuaalivähemmistöön kuuluvia henkilöitä syrjitään työssä. Aihetta tulisi jatkossa tutkia lisää erilaisia aineistoja menetelmiä hyödyntäen, jotta aiheesta saadaan lisätietoa.