| Summary: | Teknologia on läsnä yhä enemmän arjessamme niin vapaa-ajalla kuin työympäristössäkin. Se on myös muuttanut ihmisten elämää, ammatteja sekä työn tekemisen tapoja merkittävästi. Teknologia on tuonut mukanaan paljon positiivisia
vaikutuksia, muun muassa tehostanut työntekoa sekä tehnyt siitä helpompaa.
Teknologialla on kuitenkin myös kääntöpuolensa, se niin kutsuttu pimeä puoli.
Tätä teknologian pimeää puolta nimitetään teknostressiksi, jota aiheutuu yksilölle teknologian käytön seurauksena. Teknostressiä on tutkittu jokseenkin jo
1980-luvulta lähtien, mutta siihen on vasta lähivuosina alettu kiinnittämään
aiempaa enemmän huomiota. Teknostressi on siis yksi stressin alalajeista ja sen
voidaan nähdä muodostuvan yksilön ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen
seurauksena. Siten tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu stressistä ja
teknostressistä.
Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, miten teknostressi ilmenee sellaisessa
työympäristössä, jossa ihminen on jatkuvasti teknologian kanssa vuorovaikutuksessa. Lisäksi yksilön teknostressin lieventämiskeinoja kartoitettiin. Teknostressiä tutkittiin eräässä suomalaisessa turvallisuusalan turvallisuusvalvomossa. Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastatteluiden avulla. Tutkimuksen tulosten mukaan turvallisuusvalvomon työntekijät kokivat teknostressiä, erityisesti teknoylikuormituksen osalta. Turvallisuusvalvomon teknologian nähtiin kuitenkin myös helpottavan ja tehostavan valvomotyöskentelyä huomattavasti. Tutkimuksen tulokset viittaavat lisäksi siihen,
että turvallisuusvalvomon työntekijät pystyvät itsenäisesti vaikuttamaan kokemaansa teknostressiin työympäristössään. Hyödyllisiksi mielletyt keinot olivat etenkin priorisointi, toisen auttaminen sekä tilanteen hyväksyminen.
Technology is increasingly present in our everyday lives, both in our free time and in the work environment. It has also significantly changed people's lives,
professions and ways of working. Technology has brought with it a lot of positive effects, for example, making work more efficient and easier. However, technology also has its flip side, so-called dark side. This dark side of technology is called technostress, which is caused to the individual as a result of the use of technology. Technostress has been studied more or less since the 1980s, but recently it has gained more attention. Thus, technostress is one type of stress and can be seen to be formed as a result of the interaction between the individual and the environment. Hence, the theoretical framework of the study consists of stress and technostress.
This Master's thesis examined how technostress manifests itself in a work
environment where people are constantly interacting with technology. In addition, the individual coping mechanisms for mitigating technostress were explored. Technostress was studied in a Finnish security control room. The study
was conducted as a qualitative study through thematic interviews. According
to the results of the study, the employees of the security control room experienced technostress, especially with regard to techno-overload. However, the technology of the security control room was also seen to make control room work considerably easier and more efficient. In addition, the results of the study suggest that the employees of the security control room are able to independently influence the technostress they experience in their work environment. The methods considered useful to mitigate technostress were, in particular, prioritization, helping the other person and accepting the situation.
|
|---|