| Summary: | Yhteiskuntavastuun merkitys on kasvanut viime vuosien aikana ja yrityksiltä odotetaan yhä enemmän vastuullisia toimia. Vaikka veroja ei perinteisesti ole mielletty osaksi yritysvastuuta, niiden merkitys osana vastuullisuusraportointia on kasvanut. Tämän Pro Gradu -tutkielman tarkoituksena oli analysoida, miten verovastuullisuusraportointi näkyy suomalaisten monikansallisten yhtiöiden raportoinnissa ja kuinka laajaa raportointi on. Lisäksi tutkielman tarkoituksena on arvioida, miten ajankohtainen sääntely näkyy yritysten verovastuullisuusraportoinnissa. Aihe on ajankohtainen, sillä verovastuullisuuteen liittyvä ohjeistus ja sääntely ovat lisääntyneet viime vuosina. Lisäksi yhä useampi yritys julkaisee verovastuullisuustietojaan osana vastuullisuusraportointiaan.
Kansainvälinen liiketoiminta lisää haasteita verotuksen kentällä ja näin ollen myös alttius aggressiiviselle verosuunnittelulle kasvaa. Tämä korostaa yritysten tarvetta luotettavuuden lisäämiselle, jota voidaan edistää esimerkiksi kattavan verovastuullisuusraportoinnin avulla.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistona käytettiin yritysten verovastuullisuutta käsitteleviä raportteja, joista esiin nousseet aiheet teemoiteltiin ja tyypiteltiin. Tutkimusyritysten raportoinnissa käsiteltiin erilaisia verovastuullisuuteen liittyviä teemoja, kuten aggressiivista verosuunnittelua, veroparatiiseja sekä verojalanjälkiraportointia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että verovastuullisuusaiheista raportoiminen vaihtelee suuresti yritysten välillä. Raportointikäytännöt eivät ole vakiintuneita, minkä vuoksi raportoinnissa esiintyi eroavaisuuksia sisällöllisesti sekä myös raportointilaajuuden osalta. Tutkimuksen yrityksistä 59 prosenttia raportoi verovastuullisuudestaan vähintään kohtuullisella tasolla, kun taas 41 prosentilla vero-vastuullisuuteen liittyvä raportointi oli melko vähäistä tai olematonta. Erityisesti niiden yritysten, joiden raportointi ei ollut kovin vahvalla tasolla, olisi tärkeää kiinnittää enemmän huomiota verovastuullisuusraportointiin, sillä tietojen avoimuus lisää luottamusta ja vahvistaa sidosryhmien ja yritysten välistä suhdetta.
|
|---|