| Summary: | Tämän kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutetun tutkielman keskeinen tehtävä on ollut selvittää suomalaisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta, mitkä ovat lapsen hyvinvointia suojaavia tekijöitä köyhyyden tilanteessa. Aihe on ajankohtainen, sillä lapsiperheköyhyys on yleistynyt Suomessa merkittävästi viime vuosina. Köyhyys mielletään yhdeksi huono-osaisuuden ulottuvuuksista ja se voidaan nähdä merkittävänä yhteiskunnallisena ongelmana. Ongelman ratkaiseminen vaatii kokonaisvaltaista ymmärrystä lasten kokemasta köyhyydestä ja siitä syntyvistä lieveilmiöistä.
Köyhyystutkimuksessa on pitkään keskitytty aikuisten käsityksiin lasten kokemuksista. Tässä tutkimuksessa on paneuduttu lasten itsensä kuvaamaan köyhyyteen ja niihin asioihin, jotka ovat suojanneet heidän hyvinvointiaan köyhyyden koskettaessa. Tutkimuksessa on sovellettu Dodgen ja kumppanien (2012) kehittämää hyvinvoinnin kompleksisuutta kuvaavaa havainnointitapaa. Tutkimuksen tuloksena saadut suojaavat tekijät näyttäytyvät resursseina, joiden avulla köyhyyden haitallisia vaikutuksia hyvinvoinnille saadaan tasapainotettua. Tämä tutkimus pohjautuu vahvimmin suomalaiseen ja pohjoismaiseen kontekstiin, sillä useimmin köyhyyden taso määräytyy ympäröivän yhteiskunnan mukaan, joten saadut tulokset eivät välttämättä ole sovellettavissa muiden alueiden kontekstiin.
Tehdyn tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että oikein kohdennettu lapset ja lapsiperheet huomioiva poliittinen päätöksenteko, varhaiskasvatus ja koulu sekä harrastusmahdollisuudet ja mielekkään tekemisen mahdollistaminen ovat lasta suojaavia tekijöitä köyhyyden tilanteessa. Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa vastuu lapsen hyvinvoinnin turvaamisesta ei siis ole pelkästään vanhemmalla, myös yhteiskunnalla on iso rooli siinä. Sosiaalityö on merkittävä osa tätä kokonaisuutta.
|
|---|