Välttämätön uudistus vai elämästä vieraantunut laki kansanedustajien retoriset keinot oppivelvollisuuden laajentamista koskevassa eduskuntakeskustelussa

Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen eduskunnan täysistuntokeskustelua hallituksen esityksestä HE 173/2020 vp. Kyseessä on hallituksen esitys eduskunnalle oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Lakiesityksen hyväksymisen myötä oppivelvollisuusikä nostettiin 18 ikävuoteen ja...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Laitinen, Juuso
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2023
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/85595
Kuvaus
Yhteenveto:Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen eduskunnan täysistuntokeskustelua hallituksen esityksestä HE 173/2020 vp. Kyseessä on hallituksen esitys eduskunnalle oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Lakiesityksen hyväksymisen myötä oppivelvollisuusikä nostettiin 18 ikävuoteen ja toisen asteen koulutuksesta tehtiin maksutonta. Tutkielman metodi on retorinen analyysi. Tarkastelen tutkielman aineistona olevaa keskustelua Chaïm Perelman argumentaation teorian kautta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia kantoja kansanedustajilla oppivelvollisuuden laajentamista käsittelevässä eduskuntakeskustelussa oli, miten niitä perusteltiin ja millaisia retorisia keinoja keskustelun aikana käytettiin. Kolme asiaa nousi keskeisiksi teemoiksi tutkimuksen aineistona olleessa täysistuntokeskustelussa. Näitä olivat koulutuspolitiikka, sosiaalipolitiikka ja talouspolitiikka. Keskustelussa käytettiin laajalti Perelmanin erilaisia argumentaation tekniikoita. Keskustelussa korostuivat etenkin erottelumuotoiset argumentit sekä ristiriitojen ja peräkkäisyyssiteiden osoittaminen.